Heihei mitä kuuluu!

Edellisestä flunssanhuuruisesta postauksesta onkin vierähtäny taas hetki... Flunssa oli sitkee, kesti ja kesti vaikka makasinkin kolme päivää sohvan pohjalla ja lepäsin. Kun saikkupäivien jälkeen menin taas töihin, ei mulla olla ääntä oikeestaan ollenkaan. :D Muuten ihan ookoo olo. Treenaamisen sai unohtaa melkein pariksi viikoksi. Se otti päähän. Just oli hyvä draivi, uusia perseen treenaus tapoja ja muutenki hyvä flow. Nyt oon palannu taas ruotuun. Sen mitä duuneilta oon kerenny. Töitä on ollu ihan hullusti nyt viimesen pari viikkoo. Meiltä on kolme mun kanssa samaa hommaa tekevää jäbää yhessä reissussa, joten me ketkä ollaan kentällä, paiskitaan töitä niittenki edestä. Se on ihan fine, hyvä kerätä pottia kun kohta jään ite reiluksi pariksi viikoksi palkattomalle lomalle.

Lähtöön on tosiaan enää viikko. Ihanaa lähtee hetkeks veke. Vähä kyllä jo jännittää ne fiilikset kun pitäis takas kotiin tulla. Onneks sitten on joulu ja se varmaan piristää mieltä. Mä en osaa vielä ihan käsittää, että kohta istutaan lentokoneessa ilman työvaatteita ja kuullaan "boarding completed". Se on aina yhtä jännää, vaikka lentomatkoja onkin tässä vuosien varrella kertyny useempi. Mä ootan myös sitä hetkee kun pääsee lentokentälle. Sinne toiselle puolelle. Pääsee kävelee niitä parkettilattioita pitkin, kattelee ihmisvilinää ja siemailla yhden gin tonicin ennen lähtöä. Aijjaaaaiiii. Mä niin rakastan matkustamista. Pakkaamista en rakasta. Vaikka se sujuukin aika rutiinilla, en oo välttyny unilta jossa havahdun tuntia ennen lähtöä että "hei mehän ei olla pakattu vielä mitään" :D hahahahh... Onneks lämpöön ei tarvii ihan hirveesti kamoja.

Vaikka onkin hyvä, että nyt on kunnolla töitä, kyllä mä kaipaan niitä aikoja kun tuns että on muutakin kun se työ... Tää on niin kakspiippunen juttu. Kun on vähemmän duunia ja lyhyemmät päivät, kerkee tekee paljon enemmän kaikkee muuta. Aikaa jää harrastuksille, mut jonkin verran niitäkin rajoittaa raha. Rahaa ei oo niin paljon käytettävissä. Nyt kun on paljon töitä ja rahallisesti kaikki on ihan hyvin, ei kerkee harrastaa kun on vaan töissä kokoajan. Päivät on pidempiä ja vapaapäiviä vähemmän. En tiiä kumpi vaihtoehdoista on parempi. Kun ei musta koskaan oo köyhältä tuntunu, vaikka esimerkiks viime vuonna rahaa oli käytettävissä paljon vähemmän. Viime vuoden palkkatietoja tutkaillessa oon vähän yllättyny miten vähän sitä tulikaan tienattua... alle kymppitonni vuoden aikana. Hyvin sitä on silti pärjänny. Vasta auton hankkiminen pisti pohtimaan, että olishan se hyvä jos vähän enemmän tienais. Nyt asiat on toisin, mut saa nähä kauan tätäkään jaksaa.

Kohta on joulu! Se on aina ollu mulle vuoden tärkein juhla. Edellisistä vuosista poiketen en oo tänä vuonna kuitenkaan yhtään hypettänyt sitä. En oo laittanu joulujuttuja kotiin, en oo miettiny kenenkään lahjoja, enkä kauheesti edes kuunnellu mitään joulubiisejä. Lahjajuttuja en kerkee oikeestaan kunnolla miettii missään välissä. Ens viikolla lähetään Thaimaahan ja sieltä tullaan vasta aatonaattona. Täytyy sieltä reissun päältä varmaan kaikille jotain pientä keksiä. Lahjojen ostaminen tuntuu kyl joka vuosi aina turhemmalta. Mulle ainakin riittää vaan se yhdessä olo, hyvä ruoka ja rento oleskelu. Muuten tykkään kyllä ostaa jengille lahjoja, mut jouluna tuntuu että lahjojen taso kärsii kun on niin paljon tyyppejä jota pitäis muistaa. Ei pysty panostaa ajatuksella jokaiseen niin hyvin. Jännä nähdä miten Thaimaassa näkyy joulunodotus. Vielä vähän töitä ja sit lähtö. Ihanaa!