7.12.2016

"Testataan ne safkat, tsekataan ne faktat..."



Jessss! Pari viikkoo, pari eri kohdetta. Kaupunkia, rantaa, rentoo meininkiä ja uusiin paikkoihin tutustumista. Se on just sitä mitä mä oon hetken aikaa kaivannu. Just ennen lähtöö tuli kehitettyy pientä stressiäkin yhdestä uudesta työmahdollisuudesta. Ne on nyt sumplittu joten hyvillä mielin pääsee reissuun. Jouluksi kotiin!

3.12.2016

Maaarraaaaskuuuu

Marraskuussa postaukset jäi tosi nihkeiks. Kuun alkupuolella kirjottelin jotain kuulumisia, mut sit kaikki jäikin. Olin pitkään flunssassa ja sit alkoikin hullu duunirupeama. Instaa on päivittäny kyllä suht tiuhaan. Sieltä kaikki tän postauksen kuvat. Just ennen kun syysflunssa iski, kerettiin juhlia Pinjan halloween kemuissa. Viivillä oli kans vastaavat kemut jo lokakuun puolella ja ne oli enemmän kauhuteemaiset. Pinjan partyt oli pukeutumisen kannalta vapaammat. Mä olin oktoberfest likkana, kun siihen löytyi Louhelasta sopivat varusteet.




Ilta päättyi Dondon tanssilattialle, niinku arvelinkin. Viivi, Nasse ja Juuso lähti siinä vaiheessa himaan kun kuuli et nyt mennään Dondoon. Pinjan kanssa käytiin sit vähä danssaamassa. Yhessä tultiin aamuyön tunteina Louhelaan nukkumaan. En jaksanu kävellä yksin kotiin. :D Samalla jäin sit jeesaa Pinjaa aamulla siivoomisessa.

Marraskuun tokana viikonloppuna hyppäsin Junaan ja porhalsin Tampereelle. Treffattiin Hannan ja Veeran kanssa. Päästiin myös samalla moikkaamaan ekaa kertaa Veeran pikkusta poikaa, joka syntyi loppukesästä. Perhomuikkeleiden tapaaminen olis ollu täydellinen, jos Noorakin olis päässy vielä paikalle. On vaan niin vaikee saada kaikkien aikataulut natsaamaan yhteen. Kaikki asutaan kuitenkin ihan eripuolella Suomea ja tehään eri aikoihin töitä. Siihen vielä päälle kaikkien harrastukset. Ens kerralla sitten!


Käytiin ensiks Tampereen keskustassa syömässä, jonka jälkeen siirryttiin Veeran ja Antin luokse viettämään rauhallista iltaa. Kaikkee hyvää pikkupurtavaa, vähän viiniä ja glögiä. Rentoo meininkiä. Mä oon niin iloinen, että mulla on tollasia kavereita. Ei nähä kovin usein, mut aina mietitään toistemme kuulumisia. Ja sit kun nähään, on aina kivaa. On hauska puhuu välillä jotain tyttöjuttujakin. Kaiken sen kalastuskeskustelun lomassa. :D Ulkopuolisille kuulostaa varmaan aika hassulta meijän jutut.


Tuntuu et marraskuu oli ihan täynnä kaikkia meininkejä... Alkukuu meni töiden osalta suht iisisti mut sit alko hirvee rumba. Silti kerkeks tehä kaikkee siiinä välissä. Kuun puolessa välissä meillä oli vanhan "Kiasma porukan" pikkujoulut. Sinne spurttasin suoraan pitkän työpäivän jälkeen. Hengasin Kiasman nurtsilla kesät 2004 ja 2005. Nää pikkujoulut järkättiin Loosessa ja paikalle oli pyydetty kaikkii ketkä Kiasmalla notku sillon reilu 10v sitten. Oli niiiiiiin mahtava ilta! Ihan superia nähä kaikkia vanhoja tyyppejä ketä ei oikeesti oo nähny todella pitkään aikaan. Sillon joskus teininä viimeks. Oli hassuu miten kaikki oli kasvanu, mut silti osa porukasta oli ihan samanlaisia kun sillon ja sit tuntukin että tässä välissä ei olis menny yhtään aikaa... Kunnos rakkausilta! Hyvii keskusteluja, paljon halauksia, yhteiskuvia ja niiiiin hyvää fiilistä. Pakko vaan hehkuttaa.


Oli niin hauskaa, et tulin himaan seuraavana päivänä vasta puol kasilta aamulla... Kun Loose meni kiinni, saatiin loistoidis lähtee vielä Lettivillen luokse jatkoille. :D Seiskan jälkeen aamulla lähin kotia kohti. Pikkusen huvitti, kun Juuso oli jo hereillä siinä vaiheessa. Hahaha, en kestä... Muutaman tunnin päästä pitkin jo herätä ja lähtee Lauttasaareen kalaan. Aikamoiset olot, mut mikä sen parempaa lääkettä kun raikas meri-ilma!


Marraskuun aikana tuli syötyy ulkona enemmän kun yleensä. Aika paljon Aasialaista ruokaa. Yks päivä käytiin faijan kanssa testaamassa Myyrmannin uus Vietnamilainen. Ainaki Pho keitto oli oikein toimiva. Vietskuihin olis joskus siistii lähtee reissuun. Varmasti joskus tulee vielä mentyä!


Vajaa viikko sitten tuli pitkästä aikaa istuttuu Corollan kyytiin ja mentyy Kotkaan. Tai ei ehkä niin pitkästä aikaa. Onhan siellä nyt ravattu tänä vuonna aika paljon... Mut on tässä ollu nyt melkein pari kuukautta väliä, kun kalahommat siellä loppu. Automatkoilla on ihan pakko saada kahvia pahvimukista. Se tekee matkan!


Kotkassa käytiin ensiks Kymi fishing shopilla hengailemassa. Illalla oli Kotkan perhokalastajien kerhoilta, jossa me Juuson kanssa kerrottiin vähän Gotlannin kalastuksesta. Jengi vaikutti tosi kiinnostuneelta niistä jutuista, vaik moni seuran tyypeistä on vannoutuneita lohenkalastajia. Keväällä sinne taas pääsis.


Niinku jo sanoin, oli marraskuu aikamoista juoksua töiden suhteen. Mun edelliset kahden päivän peräkkäiset vapaat oli sillon kun olin tampereella. Muutama viikko on menny yhden päivän vapailla ja vuorot on ollu pitkiä. Just tossa hetki sitten mulla oli viisi aamuvuoroa putkeen eli 7-17. Sehän kuulosta melkein normaalilta työviikolta, mut lentokentällä se on jotain ihan muuta. Aamuvuoro on kaikista rankin. Se käy oikeesti ihan urheilusuorituksesta kun palloilet pitkin kenttää kymmenen tuntia. Sitä on monille vaikee selittää miks aamuvuorot on muka jotenkin rankkoja. Päälle tietty vielä se aikainen herääminen, joka ei monelle oo helppoo.


Töitä on vissiin paiskittu nyt vähän liikaa... Lääkäri määräs saikkua kun oikeen käden ranne on ylirasittunu. Kipu säteilee koko käsivarteen ja sormet keskimmäiset sormet puutuu. Tässä nyt sit lepäillään. Täytyy yrittää olla rasittamatta kättä liikaa. Saikkuu tuli sen verran et mulla on enää yks työpäivä ennen reissuun lähtöä. Oon ihan varma, et viimestään Thaimaan lämpö korjaa. Siellä ainakin tulee sit levättyä kunnolla!

30.11.2016

Heihei mitä kuuluu!

Edellisestä flunssanhuuruisesta postauksesta onkin vierähtäny taas hetki... Flunssa oli sitkee, kesti ja kesti vaikka makasinkin kolme päivää sohvan pohjalla ja lepäsin. Kun saikkupäivien jälkeen menin taas töihin, ei mulla olla ääntä oikeestaan ollenkaan. :D Muuten ihan ookoo olo. Treenaamisen sai unohtaa melkein pariksi viikoksi. Se otti päähän. Just oli hyvä draivi, uusia perseen treenaus tapoja ja muutenki hyvä flow. Nyt oon palannu taas ruotuun. Sen mitä duuneilta oon kerenny. Töitä on ollu ihan hullusti nyt viimesen pari viikkoo. Meiltä on kolme mun kanssa samaa hommaa tekevää jäbää yhessä reissussa, joten me ketkä ollaan kentällä, paiskitaan töitä niittenki edestä. Se on ihan fine, hyvä kerätä pottia kun kohta jään ite reiluksi pariksi viikoksi palkattomalle lomalle.

Lähtöön on tosiaan enää viikko. Ihanaa lähtee hetkeks veke. Vähä kyllä jo jännittää ne fiilikset kun pitäis takas kotiin tulla. Onneks sitten on joulu ja se varmaan piristää mieltä. Mä en osaa vielä ihan käsittää, että kohta istutaan lentokoneessa ilman työvaatteita ja kuullaan "boarding completed". Se on aina yhtä jännää, vaikka lentomatkoja onkin tässä vuosien varrella kertyny useempi. Mä ootan myös sitä hetkee kun pääsee lentokentälle. Sinne toiselle puolelle. Pääsee kävelee niitä parkettilattioita pitkin, kattelee ihmisvilinää ja siemailla yhden gin tonicin ennen lähtöä. Aijjaaaaiiii. Mä niin rakastan matkustamista. Pakkaamista en rakasta. Vaikka se sujuukin aika rutiinilla, en oo välttyny unilta jossa havahdun tuntia ennen lähtöä että "hei mehän ei olla pakattu vielä mitään" :D hahahahh... Onneks lämpöön ei tarvii ihan hirveesti kamoja.


Vaikka onkin hyvä, että nyt on kunnolla töitä, kyllä mä kaipaan niitä aikoja kun tuns että on muutakin kun se työ... Tää on niin kakspiippunen juttu. Kun on vähemmän duunia ja lyhyemmät päivät, kerkee tekee paljon enemmän kaikkee muuta. Aikaa jää harrastuksille, mut jonkin verran niitäkin rajoittaa raha. Rahaa ei oo niin paljon käytettävissä. Nyt kun on paljon töitä ja rahallisesti kaikki on ihan hyvin, ei kerkee harrastaa kun on vaan töissä kokoajan. Päivät on pidempiä ja vapaapäiviä vähemmän. En tiiä kumpi vaihtoehdoista on parempi. Kun ei musta koskaan oo köyhältä tuntunu, vaikka esimerkiks viime vuonna rahaa oli käytettävissä paljon vähemmän. Viime vuoden palkkatietoja tutkaillessa oon vähän yllättyny miten vähän sitä tulikaan tienattua... alle kymppitonni vuoden aikana. Hyvin sitä on silti pärjänny. Vasta auton hankkiminen pisti pohtimaan, että olishan se hyvä jos vähän enemmän tienais. Nyt asiat on toisin, mut saa nähä kauan tätäkään jaksaa.

Kohta on joulu! Se on aina ollu mulle vuoden tärkein juhla. Edellisistä vuosista poiketen en oo tänä vuonna kuitenkaan yhtään hypettänyt sitä. En oo laittanu joulujuttuja kotiin, en oo miettiny kenenkään lahjoja, enkä kauheesti edes kuunnellu mitään joulubiisejä. Lahjajuttuja en kerkee oikeestaan kunnolla miettii missään välissä. Ens viikolla lähetään Thaimaahan ja sieltä tullaan vasta aatonaattona. Täytyy sieltä reissun päältä varmaan kaikille jotain pientä keksiä. Lahjojen ostaminen tuntuu kyl joka vuosi aina turhemmalta. Mulle ainakin riittää vaan se yhdessä olo, hyvä ruoka ja rento oleskelu. Muuten tykkään kyllä ostaa jengille lahjoja, mut jouluna tuntuu että lahjojen taso kärsii kun on niin paljon tyyppejä jota pitäis muistaa. Ei pysty panostaa ajatuksella jokaiseen niin hyvin. Jännä nähdä miten Thaimaassa näkyy joulunodotus. Vielä vähän töitä ja sit lähtö. Ihanaa!

10.11.2016

Saikkupäivä vol. 3

Hajottaa! Minä joka niin rakastan saikuttamista, oon joutunu olee jo kolmatta päivää tekemättä mitään. Ensinnäkin saikun hakeminen on jostain syystä mulle ihan hirveen vaikeeta ja toiseks tää himassa tsuppailu ei myöskään oo niin mun juttu. Nykysin pystyn nauttii siitä enemmän kun joskus aikaisemmin, mut kolmas päivä alkaa olla jo vähän liikaa. Joskus on tullu kärsittyä siitä, et en oo kunnolla antanu itteni levätä, joten nyt vaan pakko yrittää pysyy aloillaan. En osaa kovin hyvin nukkuu päivisin, joten aika pitkiltä on nää päivät tuntunu. Mulla on ihan perus flunssaa ja olin kelannu et menis päivässä tai kahdessa ohi, mut ei. Sitkee on. Olo ei oo hääppönen edelleen vaikka oonkin levänny kunnolla. Miks just nyt kun treenitkin meni niin hyvin?


Sohva ja Netflix on tullu hyvin tutuiksi tässä viimeisten päivien aikana. Ekana saikkupäivänä katoin varmaan 5 tuntia putkeen Skinsiä, sitten Shrek kolmosen ja lopulta alotin vielä Twilight saga putken. Niiden parissa oon menny kaks päivää. Mitä mä nyt teen? :D Tän päivän voisin pyhittää vaikka dokkareille. Huomenna pitäis mennä takas töihin. Toivottavasti flunssa hellittää, en vaan jaksa enää olla kotona. Haluun salille ja ulos täältä neljän seinän sisältä. Viikonlopuks lähden Tampereelle. Silloin viimeistään olis ihan kiva olla terve!

Anteeksi avautuminen, nyt kyrsii. :D

5.11.2016

Lokakuun loppu, marraskuun alku

Lokakuu meni jotenkin ihan kauheella hujauksella. Tuntuu et justhan oli vielä syyslokakuun vaihde, mutta nyt ollaanki hypätty jo marraskuun puolelle. Lokakuun pari vikaa viikkoa oli aika kiireisiä. Perussettii eli duunii, mut oli siinä muutama muukin juttu. Pääsin esimerkiks pitkästä aikaa kalaan! Olosuhteet on ollu kalastuksen kannalta ihan hanukkaasta, mut vähän aikaan sitten päästiin kuitenkin Juuson kans pitkästä aikaa kellumaan pienelle järvelle ihan tässä lähellä. Ei mitään huippukalastusta, mut kiva oli päästä pitkästä aikaa tekee ees jotain.


Samana iltana mä lähin vielä parin duunikaverin kanssa viettää iltaa. On kivaa vaihtelua käydä välillä keskellä viikkoo istumassa iltaa jossain. Ei oo ruuhkaa, kun muut keskittää menonsa helpommin viikonlopulle. Vuorotyötä tekeville se on harvinaisempaa herkkuu et on koko viikonloppu vapaata. Ei mua oikeesti ees harmita olla viikonloppuja töissä. Sit kun ne on joskus vapaita, tuntuu paljon spessummalta!

Ilta alkoi illallisella Joonatanin ja Henrin kanssa Mayassa. Mä pidin tiukasti kiinni lihattomasta lokakuusta ja valitsin tofuannoksen. Oli ihan sairaan hyvää! Myös Mayan sangria oli hyvää. Syömisen jälkeen siirryttiin Kitty'siin muutamalla. Seuraan liittyi Toni ja myöhemmin myös Tiia ja Sarita. Mukava ilta!


Viikko sitten viikonloppuna juhlittiin Viivin lempparijuhlaa, Halloweenia. Viivi ja Nasse järkkäs jälleen asianmukaiset kemut. Mä tulin melkein suoraan duunista, joten en kerenny ihan hirveesti panostaa asuun. Helppoo ja nopeeta eli Cooper meikit nassuun ja menoks. Kiva oli nähä vanhoja tuttuja!


Viime viikonloppuna siirryttiin talviaikaan... Mun mielestä ihan turhaaaaaaa. Ahistaa kun tulee pimee niin aikaisin. Periaatees ihan sama, tunti sinne tänne kun muutenki on pimein vuodenaika, mut siltikin musta ihan turhaa. Varsinkin iltavuorot on alkanu taas tuntuu raskaammilta. Viideltä tulee jo pimee ja siitä pitäis vielä viis tuntia jaksaa pilkkopimeessä repii ittestään virtaa. Mulla menee jotenkin ihan rytmi sekasin kun on pimeetä. Kun on monta tuntii samonnu pimeessä, ei enää ees väsytä. Siks oonkin tässä lähiaikoina päässy nukkumaan vasta joskus puoliltaöin. Ei vaan uni tuu. Silti herään aika joskus 7-8 aikaan ilman herätyskelloa.


Mä oon ihan fiilareissa kun kahviloihin on tullu matcha lattea! Tässä muutaman viikon aikana on tullu useempi juotuu... Ihan parasta! Toivottavasti nää on jääny pysyvästi kahviloiden listoille.


Marraskuu, talvi tuli... Mun makuun vähän liian aikaisin. Ihan kivaa periaatteessa et on valkoista, mut pakkasta en kyl venannu yhtään. Lähinnä noiden kalajuttujen takia. Tää syksy oli ihan kökkö, eikä mieltä kauheesti lämmitä tieto siitä et ei välttis pääse enää ollenkaa kalaan. Täytyy toivoo et pakkaset hellittäis jossain vaiheessa ja pääsis puskee loppukauden kunnialla vielä loppuun! Ei saa jäädä tähän.


Tänään olis vuorossa Pinjan halloweenkemut. Ne ei oo niin kauhuteemaiset kun Viivin, vaan periteisemmätkin naamiasasut sallitaan. Saa nähä mihin ilta vielä vie. Kun Pinjan kemuissa ollaan, päättyy ne varmaankin Dondoon... :D Tanssimaan olis kyllä mukava päästä.  Kivaa viikonloppua kaikille!

28.10.2016

"Reissufiilikset on parempaa ku huumeet"

Mä oon viimeisen parin päivän aikana luukuttanu Madventuresin Hajotkaa Pakkaseen biisiä. Siis niin tykki! Sanat on nerokkaa ja meininki kova, vaik en tyylilajii muuten fiilistele yleensä. Riku ja Tunna on ihan parhaita tyyppejä ja Madventures on ollu pitkään yks mun lemppariohjelmista. Sen kattominen aiheuttaa mulla aina kylmät väreet. Hei, krooninen matkakuume, mitä muuta voi olettaa. "Voi pelätä elämää, tai pelätä kuolemaa, pelätä sitä miten eletään huomenna, ei pelota mikään, kun alotat nuorena, pimeyttä vastaan, elämän puolesta!"

Tulevan matkan suunnitelmat alkaa olla jokseenkin kasassa. Lento Bangkokiin 7.12 ja paluu 23.12. Kuusi yötä Bangkokin melskeessä, sitten vaihtuu maisemat iisimpaan. Körötellään dösällä joku 5-6 tuntia, hypätään lauttaan ja vietetään 7 yötä Koh Changilla. Sit vielä kaksi yötä Bankkarissa ennen kotiin paluuta. Lennot Bangkokiin tuli napattuu aika kiireellä. Muitaki kohteita olin miettiny, mut Finskillä oli Bankkariin hyvä tarjous. Sinne siis. Oon aina halunnu käydä Bangkokissa. Moni sitä kehuu, mut moni myös haukkuu. Täytyyhän se ite nähdä kaikessa kaoottisuudessaan, niinkun monet siitä puhuu ja artikkelit osaa kertoa. Luulen, että se on just sellanen pleissi mistä mä diggaan. Koh Chang valikoitui ihan vaan sillä, et johonkin rannallekin oli päästävä ja suht helposti. Lähempiä paikkojakin olis ollu kuten Hua Hin, Pattaya tai Rayong, mut koska saarilaiffi Thaimaassa on aika jees, tuli kohteeksi Koh Chang. Pattaya ei olis kyllä muutenkin napannu sitten yhtään... Lähempänä Bangkokia olis ollu myös Koh Samet, mut se on niin pikkunen saari ja yllättävän kallis, niin täytyi sekin skipata.







Mä oon tietty ollu ihan fiilareissa taas tutkimassa kohteista tietoa. Ihan hirveesti ei oo kyllä tarvinnu edes etsiskellä, koska samoja kohteita on tullu selattua jo aikaisempia reissuja suunnitellessa. Pitäisköhän rupee matkanjärjestejäks? :D Reissu tulee varmaan menee aika rennolla meiningillä ihan vaan paikkoja tutkaillessa, mut on mulla jotain juttuja mietittynäkin molempiin paikkoihin.

Bangkok: Tärkein juttu Bankkarissa tulee ihan varmasti olemaan ruoka. Ketukeittiöt, parhaan pad thain metsästys. Katukeittiöitä pitäis olla kaupunki väärällään. En tiiä miten tän asian kanssa diilais, että pystyis kiertää mahollisimman monta paikkaa... Onneks hotellilla on sali, voi käydä välillä treenaamassa. :D Bankkarin Sea Life pitäis kans käydä tsekkaamassa. Myös shoppailua vois vähän harrastaa, kun siihen olis hyvät puitteet. Muutamat temppelitkin olis kiva bongata. Muuten aika meneekin varmaan vaan käppäillessä kaupungilla.

Koh Chang: Mä ootan sitä hetkeä et pääsen levyttää rantahiekkaan. Mitään en oota niin paljon kun just sitä hetkee. Tällä reissulla yritän taas päästä toteuttaa pitkäaikaista haaveitta, mennä sinne sukelluskokeilulle. Toivottavasti ei taas flunssa iske. Täytyy muistaa käyttää kaulahuivia kun istuu mopon kyydissä. Se onkin toinen aktiviteetti jota tulee varmasti tehtyy, mopolla kruisailu pitkin saarta. Myös hieronnassa pitää ehdottomasti käydä. Vaikka eniten ootan ihan vaan sitä rannalle pääsyä, venaan myös sitä sukellusta. Se vähän jännittää, mut samalla ootan sitä kovasti ja toivon että kaikki menee tällä kertaa nappiin ja pääsen testaamaan vihdoin.

24.10.2016

Kuvia luurin läpi

Viikko sitten perjantaina näin mun kaveria Linaa pitkästä aikaa. Kaikkien muiden höpinöiden lisäksi tuli puhetta, että mä tahtoisin vaihtaa luuria. Vanha iPhone 4 takkuilee jo aika pahasti, en saa siihen enää edes uusinta ios-päivitystä, koska se on vaan niin vanha. Hassuu kun oon tottunu, että vanhoja Nokioita voi pitää, vaikka kuinka kauan, mut ei näitä uusia älylaitteita... :D Mun nelkku iphone on siis ensimmäinen älypuhelin mitä mulla on koskaan ollu. Se on oin 3,5v vanha. Linalta löyty iPhone 5s, joka ei oo enää hetkeen ollu käytössä ja Lina halus lahjoittaa sen mulle. Niin kivaa! Nyt mulla on uus puhelin. Ei tarvinnu vaihtaa merkkiä, tai maksaa itteensä kipeeksi... Siihen ei vaan olis ollu nyt varaa. Kiitos Lina! Enää ei luuri takkua ja kuvatki on astetta on parempia.



Mulla on ollu tosi laiskasti järkkäriä mukana missään. En oo tehny mitään spessuu, joten luurikuvat saa kelvata. On ees jotain muistoja. Kuvia on aina kiva kattella, vaikka ne ei järkkärilaatuisia oliskaan.

Sitten muihin höpinöihin. Oodi Husky Bananan treenileggareille! Oon niin lovena. Tilasin ekat joskus keväällä ja nyt näitä löytyy kaapista jo neljät eri väreissä... Ihan parhaat housut salille. Ja salin ulkopuolelle, ku on niin mukavat jalassa. :D Pökät maksaa suunnilleen 60e, joka on mun budjetille vähän liikaa, mut oon aina onnistunu kärkkyy tarjouksia. Esim näille alaoleville jäi hintaa vaan puolet siitä.  Niin hyvät päällä, että aijai.


Pari päivää sitten saatiin töissä uudet vuorolistat marraskuulle. Tän uuden palveluvastaava homman myötä saan vuorot aina kuukaudeksi eteenpäin. Se on kätsää. Ennen ne oli vaan kolme viikkoa ja katkes aina randomisti. Nyt on hyvä kun pystyy kattoo menonsa koko kuulle jos tarvii. Marraskuussa ei ainakaan tuu tylsää... :D Neljän tunnin vuoroista ei tietookaan, pääasiassa kaikki vuorot oli 8-10h. Muutama 6h välissä. Varsinkin marraskuun pari viimeistä viikkoo tulee olee vähän kreisit. Ensiks on pelkkää iltavuoroo kauhee putki, jonka jälkeen viisi 10h aamuvuoroa kans putkeen. Miten mä jaksan herätä hahah....


Noh, kiva oikeesti että on töitä. Kun marraskuu on ohi, ei oo enää montaa päivää siihen että lähetään reissuun. Kun on joku juttu mitä oottaa, tuntuu et aika menee hitaasti. Toisaalta se et on jotain ootettavaa, tuo potkuu vähä kaikkeen. Niinku varmasti just tohon työntäyteiseen marraskuuhun. Mä en oo ikinä ollu missään reissussa joulukuussa. Kaikki Aasian reissut on ollu loka/marraskuussa tai tammi/helmikuussa. Kiva päästä veke siinä välissäkin joskus. Sit pääseekin suoraan joulunviettoon ku tullaan vasta 23.12 takas.

Tulipas kunnon sekamelska tästä postauksesta. Mulla on nyt molempien blogien kanssa ongelmana, et haluisin jotain kirjotella, mut en vaa tiiä mitä. Myös toinen blogi on ollu hiljasempi tän kuun, kun on ollu vähemmän kalajuttuja. Hirvee hinku kalaan, mut työt ja muut menot on nyt vieny liikaa aikaa...

18.10.2016

Uusi viikko edessä

Ku tekee vuorotyötä, menee hävii viikonpäivien merkitys aika hyvin. Vapaat osuu harvoin viikonlopuille, eikä maanantait tunnu viikon pahimmilta päiviltä. Tai sunnuntait. Sillon ku olin normi toimistoaikaisessa duunissa, sunnuntai oli mun inhokki päivä. Eilen mulla alkoi pitkästä aikaa työviikkoo maanantaista, kun la ja su oli ollu vapaata. Vapaat tuntu tosi pitkiltä, kun perjantaina pääsin jo viideltä ja eilen menin töihin vasta klo 12. Ei ollu paha työpäivä, 6h ja ruuhkakin meni aika iisisti. Töiden jälkeen menin Pinjan kanss käymään Myyrmannissa.

Siis mä en kestä! Green tea latteja saa nykysin Suomestakin. Tai ainakaan mä en oo aikaisemmin mistään bongannu. Niitä on tullu ryystettyy Aasian reissuilla. Ainakin Starbucks ja Wayne's Myyrmannissa oli ottanu ne valikoimiin. Jes! Mieluumin mä niitä juon kun perus kahvilattee, vaikka seki on jees.


Parin päivän vapaista pääseekin nauttii seuraavan kerran vasta ens viikolla joskus. Tää viikko tulee olee tiukempi, vaan yks vapaa. Viikonloppua ei oo, kun kaikki päivät on aamuvuorossa. Saattaapi olla et sunnuntaina illalla vähä väsyttää... :D  Työmotivaatio on kuitenki ihan hyvä ja sitä buustaa entisestään myös tuleva joulukuun reissu. Kiva kun on jotain odotettavaa. Oon jo vähän valmistatunu tulevaa varten ja tilannu netistä uusia biksuja. Mua jännittää kyllä et onko oikeen kokosia. En tykkää tilaa netistä mitään, kun ei pääse sovittaa. Nyt otin riskin ja tilasin Nellyltä muutamat alaosat ja yhen yläosan. Mun on muutenki vaikee löytää hyvin istuvia biksuja mistään. Mikään koko ei tunnu olevan oikee. Toivotaan että nyt natsais. Palauttaakkaan en jaksais.

13.10.2016

Lokakuiset kuulumiset

Lokakuu vyöryy eteenpäin, ilmat kylmenee ja lehdet tippuu puista. Musta on ihanaa että en enää osaa masentuu syksystä samalla tavalla kun ennen. Ei se mikään lemppari vuoden aika oo, mut ei se enää pistä niin pahasti masentaakaan. Ainoo mikä pistä välillä väsyttää, on päivän lyhentyminen. Pimeetä alka tulla jo kuuden-seiskan aikaan, eikä aurinko nousekaan enää kovin aikaisin. Aikaisiin aamuvuoroihin herääminen on siis hankalampaa ku herätyskellon soidessa on ihan pilkkopimeetä vielä. Myös pitkässä iltavuorossa joutuu koluamaan pimeetä lentokenttää. Vuodesta toiseen jaksan edelleen hehkuttaa auringonlaskuja lentokentällä... Ne on vaan niin hienoja. Auringonlaskun värit on paras väriyhdistelmä mitä luonto voi tarjota.


Toissä menee edelleen ihan kivasti. Ei pahemmin puuduta, vaikka työpäivän jälkeen onkin välillä vähän väsy. Mulla on enemmän iltavuoroja kun aamu, joten myös treenaaminen on ollu aika jees. Aamupäivisin kerkee hyvin salille. Tosi harvoin käyn illalla. Tällä hetkellä kuitenki tuntuu vähän siltä et treeni junnaa paikallaan. Ei mulla mitään suurempia tavoitteita oo, kunhan pidän yllä jonkinlaista kuntoo ja treenaan treenaamisen ilosta. Jotain uutta voisin kuitenkin yrittää kehittää. Jos ei muuta, niin ainaki parempaa treenii ahterille.


Lokakuun kunniaksi pääti testata ihan uusia juttuja liittyen ruokaan. Lihaton lokakuu. Mä syön oikeesti aika paljon lihaa. Ollaan joskus Juuson kans harrastettu himassa satunnaisia lihattomia viikkoa, tai päiviä mut nyt lähti liha kokonaan pois tän kuukauden ajaksi! Jännä nähdä vaikuttaako se kroppaa jotenkin. Miten sujuu treenaaminen pelkällä kasvisruokavaliolla tai miten jaksaa noin yleisesti. Ainakin tähän asti on menny ihan hyvin. Välillä herkän vatsan/gluteenittoman ruuan yhdistäminen tähän hommaan tuo haasteita. Mun vatsa ei kestä mitään soijarouheita hirveen hyvin, härkis ja nyhtökaura on myös pois listalta kun ne ei oo täysin gluteenittomia. Tofuu pystyn onneks syömään jonkin verran. Ihan vegaanilinjalle en oo lähteny eli maitotuotteet ja kananmuna on onneks salittuja. Ihan hyvin on tähän asti menny. Tykkään lihasta, mut eipä sitä oo tehny edes mieli.


Parhaimmat kuulumiset liittyy matkusteluun... Jos mä jotain haluun, niin sen mä pyrin myös parhaani mukaan toteuttamaan. Millekkään maailman seikkailulle en oo nyt kuitenkaan lähdössä, mut toisenlainen matka on suunnitteilla. Tai ei se enää oo ees suunnitteilla, kun toteutuksen alla! Paripäivää sitten nappasin lennot Bangkokiin. Pari viikkoa menee tutustuen uuteen suurkaupunkiin ja samaan syssyyn vähän rantalomailua.


Pitan liikkuva matkatoimisto on taas ollu ahkerasti toiminnassa. Pari viikkoa joulukuusta menee hieman paremmissa lämmöissä. Ihan parasta. Haaveilin lomasta tammi-helmikuussa, mut silloin on vaikeempi saada töistä vapaata. Mulla ei oo kertyny lomia, joten pitäis ottaa palkatonta eikä se oikein onnistu kun kentällä on silloin kiireistä. Marras-joulukuussa meillä on vähän hiljaisempaa, joten siihen sai otettuu vapaan. En malta odottaa! Onneks siihen ei oikeesti oo edes kovin pitkä aika. Vajaa pari kuukautta.

10.10.2016

Pakko nähdä maailmaa

Sieltä se taas tuli. Matkakuume... Tällä hetkellä mulla on paljon tuttuja maailmalla. Ihan lähimmästä piiristä omat vanhemmatkin oli just vajaan kuukauden seikkailemassa Ausseissa. Mäki haluun seikkailla. Matkakuume on ehkä väärä sana sille mitä mä taas tunnen tällä hetkellä. Välillä se fiilis kulkee enemmän taka-alalla ja välillä tulee taas tosi voimakkaana mieleen. Mulla on pakottava tarve nähä mitä kaikkee tässä maailmassa on. Muutama päivä sitten katoin Netflixistä leffan Thor Heyerdahlista ja Kon-Tiki tutkimusmatkasta. Leffan jälkeen pillahdin itkuun. Liikutuksesta ja vähän ahdistuksesta. Miks mä en oo joku tutkimusmatkailija? Mua liikutti sen takia, koska jo lapsena tiesin tän kyseisen matkan. Oltiin perheen kanssa lomalla Norjassa. Vuotta en muista, en ehkä ollu ees kouluikäinen vielä, tai ehkä jossain siinä kieppeillä. Käytiin Oslossa Kon-Tiki museossa. Muistan sen näkymän vieläkin. Se että joku on purjehtinu kuppasella lautalla tyynenmeren yli, teki jo silloin vaikutuksen. Myös kaisla-alukset on jääny hyvin mieleen. Pienenä mua myös kiinnosti hirveesti Pääsiäissaaret.

Leffan aiheuttama ahdistus tuli siitä kun en tiedä miten mä pääsisi tätä haavetta toteuttamaan. Se että musta tulis joku tutkija, olkoon vaan sellanen lapsellinen haave. Maailmaa mun on vaan pakko vielä päästä jotenkin muuten näkemään. Uneksin edelleen pitkästä reppureissusta Aasiassa. Se vaan pitäis toteuttaa, eikä vaan miettiä että ehkä vielä joskus. Pakko alkaa tehä duunii sen eteen. Veri vetää maailmalle, enkä mahda sille mitään.






Musta tuntuu että jauhan näistä samoista asioista vuodesta toiseen. Oon kiitollinen siitä että, vaikka pidempi irrottautuminen tästä oravanpyörästä onkin vasta haaveiden tasolla, oon päässy kuitenkin matkustaa muuten. Monta siistii reissua Aasiassa, muutama Euroopassa ja ihan tässä naapurimaissa. On sekin jotain. Mut varsinkin Aasian reissut aiheuttaa vaan lisää kuumetta ja pois lähteminen on joka kerta vaikeempaa. Parin viikon reissu tuntuu niin nopeelta raapasulta näiden haaveiden rinnalla. Niinku sanoin, onneks sellaset edes on ollu mahdollisia. Kaikilla ei oo mahdollisuuksia matkoihin. Ei kaikkia kiinnostakkaan.

Matkakuumetta helpottamaan (tai pahentamaan) yritän tässä pari viikkoa palkatonta lomaa. Ehkä jo tän vuoden puolella. Edellisestä reissusta on jo reilusti yli puolitoista vuotta. Mä tahtoisin pitkästä aikaa johonkin Aasian suurkaupunkiin. Samalla myös meri ja biitsihengailu vetää puoleensa. Ehkä näitä vois jotenkin yhdistää. Pietan yli-innokas matkatoimisto on taas ollu vauhdissa ja tsekkaillu vaikka mitä mahiksia. Yks paras osa reissua on sen suunnittelu. Kaikkee ei tietty tarvii suunnitella valmiiks, mut kohteisiin tutustuminen on ihan parasta jo hyvissä ajoin. Nyt vaan toivotaan että joku reissu saatais järjestyy!

5.10.2016

Vapaapäivä himassa

Viime viikonloppu meni aika railakkaissa merkeissä Kotkassa. Vikat päivät kun pääs kalastaa lohta ja sen jälkeen Kotkalaisten opastamana kaupungin yöhön... Olin ihan vartavasten ottanu siihen kolme päivää vapaata, kun vielä extrasoppari voimassa ja vapaat omissa käsissä. Nyt asia on toisin ja vapaista päättää joku muu. Tälle viikolle ne osu tosi nopeesti edellisten vapaiden jälkeen. En mä kerenny olla ku kaks päivää töissä. Nyt vietän kahta vapaata. En valita, sauraava vapaa onkin sit vasta ens viikon puolella.

Vapaapäivä alkoi ihan perusmeiningeillä, eli salilla. Jalkatreeni, lemppari. Muuten hyvä sali, mut hermo meinas välillä mennä kun Spotify pätki siellä bunkkerissa. Ilman hyvää musaa ei vaan pysty yksin treenaa! Loppupäivä menikin vaan himassa ilman meikkiä ja mitään suurempia suunnitelmia. Alkuun olin kelannu et yritän nähä jotain tyyppejä, mut himahengailu yksin vei sit voiton.  Sen päälle en joskus ymmärtäny yhtään. Aina piti olla menossa. Nykysin se on jopa ihan kivaa välillä. Muumi naamatäällä hei!


Mä olin päättäny, et tänään on pakko siivota... Kämppä oli räjähtäny ihan käsiin taas vaihteeks. Se sai kuitenki oottaa kun mulla oli mukavampaa tekemistä. Pyry lahjotti Pleikka kolmosen tähän huusholliin jonkin aikaa sitten. Mä olin jo pitkään haaveillu, et olispa kiva käyttää taas Netflixiä jos pystyis kattoo isommalta ruudulta. Nyt se on mahdollista sen pleikkarin kautta, jeee! Netflixistä löytyy paljon hyviä dokkarileffoja/sarjoja. Eilen katoin Twisted Sisteristä kertovan dokkarin. Aivan parasta. We are Twisted fucking Sister!!! Kyllä mä vielä illalla siivosinkin. Perus meitsiä taas, ku ketään ei oo vahtimassa, mulla menee siivoukseen kolmesta neljään tuntii. Ei sillä et siivoisin jotenki perusteellisesti, vaan säädän välissä kaikkee muuta. :D Välillä katoin koneelta Vain Elämää, uusimmat Facebook päivitykset, välissä taas muutama tavara paikoilleen. Perus settii.

Eilen vietettiin kansallista korvapuustipäivää. Mä en ollu aijemmin kuullu koko hommasta, ihmetelly ja naureskellu vaan kun kalenterissa lukee Kanelbullensdag (SE). Pitkin päivää Instagramissa alkoi näkyy pullakuvia hästägillä kansainvälinenkorvapuustipäivä, joten päättelin että varmaan tää juttu on levinny Suomeenkin. Teki mieli itekkin lopulta osallistuu. Mähän en oikein ikinä leivo... En tykkää siitä hommasta, enkä myöskään pahemmin tykkää yleensä lopputuloksesta. Eilen päätin kuitenkin repästä ja leipoo pitkästä aikaa. Vähän erilaisia puusteja tosin... Nää oli gluteenittomia ja täysin kasviperäisiä. Ja ihan saakelin hyviä.


Ulkonäkö ei oo ihan sama kun perinteisissä puusteissa, mut maku yllättävän lähellä. Ainoona yhdistävänä tekijänä on kardemumma ja kaneli. Taikina on tehty mantelijauhoista, kookossokerista, banaanista ja kookosöljystä. Täytteeksi taatelia ja siihen kaikki tarvittavat mausteet. Reseptin löysin hakusanalla terveellisemmät korvapuustit. :D Pitäis kokeilla enemmän jotain vegaaniherkkuja.

Tänään on vielä vapaata. Suunnitelmana on lähtee pitkästä aikaa merelle kalaan, jos vaikka löytyis haukia. Viimeisimmät kalareissut heinäkuun jälkeen on kaikki suuntaunu joelle. Ihanaa päästä pitkästä aikaa merelle. Siellä on aina vaan ihan erilainen tunnelma kun missään joella. Molemmissa on puolensa, mut kyl mä oon ehdottomasti enemmän meri-ihminen. Lapsesta lähtien se on ollu mun juttu!

27.9.2016

Rapujuhlintaa Louhelassa

Viikonloppu oli kaikenlaista menoo täynnä. Mulla oli kolme päivää vapaata perjantaista lähtien. Pe aamupäivä alkoi sushi/viini lounaalla Pinjan kanssa Myyrmannissa. Samalla reissulla parit ostokset ja sit Louhelaan valmistautuu iltaa varten. Hassuu ku mä oon tottunu laittautuu aina omassa hiljaisuudessani, mut oli kyllä ihan sairaan hauskaa Pinjan kans meikkailla ja valita vaatteita iltaa varten. Meinas kaikki ruokasäädöt jäädä ihan viimetinkaan kun pelleiltiin meikkien kans. Oltiin siis järkkäämässä meijän sisarusposselle rapujuhlia. Pienin juhlia oli Leo, jota kaikki siskot halus tietty vähä pitää sylissä. Oli varmaan kivaa, ainakin ilmeestä päätellen...

Rapujen lisäks meillä oli leipää, parii eri kastiketta ja sienipiirakkaa. On toi rapusten kanssa säätö kyllä aika arsyttävää hommaa. :D Pitäis joskus ehkä testaa niitä vähän paremman laatusia rapuja, eikä aina näitä kaikista halvimpia Kiinalaisia tai Espanjalaisia. On kuulemma aikamoinen ero.






Veera, Robert ja Leo lähti jo aikaisin kotiin. Myös Juuso lähti aika nopeesti sen jälkeen nukkumaan, koska jätkällä oli seuraavana päivänä aikainen herätys. Viivi ja Nasse jäi pitää Pyrylle ja Kristiinalle seuraa, kun mä ja Pinja lähettiin baariin. Ekaks Wandasiin kattoo Tomppaa ja sit myöhemmin Dondoon. Mun ekakerta uudistuneessa Dondossa. Oliko vähän muuttunu! Paljon siistimpi ku ennen, mut meininki kyllä ihan sama... Joskus kahen jälkeen lähettiin Pinjan kans käppäilee UG:n kautta Louhelaan nukkuu. Aamulla olikin sit kiva herää porukoitten sohvalta jyskyttävään hedariin ja tekee lähtöö Kamppiin ja siitä Onnibussilla Kotkaan.

Kotkassa meni seuraavat pari päivää. Olin seuraamassa Kotkan perhokalastajien järkkäämää Lohenkalastuksen SM kisaa. Juuso ja moni muu tuttu oli siellä kisaamassa. Aika rento tapahtuma, ei mitään oikeeta hulluu kisameininkiä. Just hyvä niin. Mulla oli fillari mukana, joten pääsin kivasti rullailee paikasta toiseen.






Nyt olis muutama päivä töitä ja sit taas suuntana Kotka. Viimeiset päivät kun pääsee kalastaa lohta. Suunnitteilla myös jotain illanviettoa kaudenlopettajaisten merkeissä Kotkan äijien kanssa. Reissun jälkeen täytyiski sit asennoituu tekee kauheesti duunia. Mulla vaihtuu taas soppari extrasta vakkariks, joten vapaiden saaminen ei oo enää ihan niin helppoo. Nyt alkaa duunin täyteinen syksy!