22.10.2017

Kiirettä pitää

Kiire. Se on aika tuttu sana tänä syksynä. Onneks on jokseenkin hyvä paineensietokyky. Jos ei olis niin tässä varmaan olis jo hermolomalla. :D Jo edellisessä postauksessa kerroit et hurjaa vauhtia menee tää elämä. Kyllä sitä hermolomaakin oikeesti vähän jo tarviis, vaikka ihan hyvin tässä meneekin. Meillä on luokkalaisten kanssa hyvä fiilis, varsinkin meidän aamuiset kimppakyydit on niin hulvattomia et onneks kukaan ulkopuolinen ei oo kuulemassa. Samoin reissuilla alkaa olla aikamoista läppää. Viimeisin retki tehtiin meloen inkkarikanooteilla Mäntsälän hoodeilla Mustijoella. Jokimelonta oli siistiä. En oo koskaan aikasemmin sitä harrastanut, mut jatkossa tuun varmasti harrastaa. Joki itessään oli aika tylsä ja monta koskee jouduttiin kiertää. Olis siistiä lähtee johonkin pohjoiseen melomaan. Vaikka tykkäänki kaikesta eräilystä, niin hyvin huomas taas että kyllä se vesi on mulle se kaikista mieluisin elementti. Vesillä olo on vaan niin siitiä ja jollain tapaa rauhottavaa.


Nyt kun on kokoajan menossa jossain, tuntuu et ei himassakaan kerkee olee kauheesti. Ne pienet hetket jotka kuitenkin kotona vietän, on muodostunu aika tärkeiksi. Tai siis nautin tästä yksinolosta. Tai siis yksin asumisesta. En ikinä olis arvannu kuinka paljon tuun siitä nauttimaan. Aina asunu ison perheen kanssa tai muuten tottunu siihen et joku on aina läsnä. Nyt oon vaan mä ja se tuntuu hyvältä.


Yks juttu mua tässä kiireessä ärsytää tosi paljon. En oo kerenny kalaan lokakuun aikana ollenkaan... rakas harrastus on ihan taka-alalla kun on kouluhommat ja siihen päälle vielä työt. Asia on korjattava tai mulla hajoo pää. :D Koulussakin on alettu vähän käymään läpi kalastusta. Marraskuun alkupuolella tehtään muutama retki eri kansallispuistoihin tai ulkoilualueille. Ne siis järkätään meidän opiskelijoiden toimesta. Porukka jossa mä oon, saatiin kohteeks Porkkalanniemi. Samaan ryhmään osu toinenkin perhokalastaja ja tyyppi kuka on käyny myös kalaoppaan tutkinnon. On varmaan vaikee arvata miten me teemotetaan meidän päivä Porkkalassa.


Huomenna alkava viikko on meillä etätyöviikko. Silloin voi työstää noita yllämainittuja retkiä, tehä jotain omaa kivaa vai mennä työharkkaan. Mä valitsin noista viimeisen. Lähen tsekkailemaan Kymi Fishingin meininkejä Kotkaan muutamaks päiväksi. Lomailu olis kyllä kans tehny ihan hyvää, mut pääsenpähän nyt kattoo millasta on olla jossain firmassa. Kalastusmatkailu on kuitenkin se mihin aijon varmaan jossain vaiheessa itteäni saada. Yhtenä päivänä pääsen varmasti itsekkin kalaan. Se on kans ihan kiva juttu. :) Tässä just yritän samalla pakkailla tarvittavat kamat messiin. Perus meitsi, vähä sitä ja tätä puuhailen samaan aikaan... Illalla Onnibussilla Kotkaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti