23.5.2016

Kesän To-Do lista

Oon jokavuosi kirjottanu ylös juttuja, jota kesällä olis kiva tehdä. Parin viimevuoden suunnitelmat on ollu hieman ykspuolisia kun pääjuttuna on ollu vaan kalastus. Edelleen kesä jatkuu samoissa merkeissä, mutta aattelin silti vähän jäsennellä toiveita liittyen kesään. Se on ihan just täällä! Kesällä mä aijon...

Kalastaa. Se nyt on selvää!

Nauttia luonnosta. Menee kalastuksen ohessa. Kaipaan myös kauheesti vaeltamista, mutta saa nähdä milloin pääsee seuraavan kerran. Olis kivaa lähtee kaveriporukalla johonkin skutsiin.

Käydä mökillä. Kyllä nyt ainakin kerran kesän aikana olis päästävä möksälle.

Viettää juhannusta mukavissa tunnelmissa. Varattiin Juuson, Hannan ja Viljamin kanssa kalastusluvat/majoitus Läsäkoskelta, Mikkelin läheltä. Ollaan siellä pari yötä. Sitä ennen oliskiva käydä siellä omallakin mökillä. Olis ainakin ihan matkan varrella.

Fiilistellä pääskysiä. Pääskysten ääni = kesä.

Fiilistellä nättejä kaloja. Harjukset on niin kauniita. Upee selkäevä. Niin on myös taimenet, lohet, raudut...

Hengata pihalla ja vaikka grillata. Perus kesähengailu kaupungissa tai puistoissa on jääny vähemmälle tän kalastusharrastuksen myötä, kun luonnossa tulee oltuu niin paljon. Täytyy pitää hengailupäivä siis!






Puuduttaa persausta autossa. Sitä on taas varmasti tuhansien kilsojen verran tiedossa. Automatkustamisessa on tunnelmaa. On jännää ajaa Suomen halki ja kattoo kun maisemat vaihtuu vähemmän asutuiks ja yöt muuttuu yöttömiksi mitä pohjoisemmaksi mennään.

Kerätä (syödä) marjoja. Mustikat on niin best kun ne noukkii suoraan puskasta suuhun. Tulee ähky...

Syödä lettuja. Parasta herkkua. Mansikkahillolla! Täytyy taas ajaa Oulun kautta ja käydä Pannukakkutalossa...

Käydä Ruotsissa ja Norjassa. Pohjoismaat suuntana taas.

Kokata trangialla. Pietan ja Juuson säästömatkoilla ei paljon ulkona syödä (paitsi Pannukakku talossa). Eräruoka maistuu niin hyvältä, vaikka oliskin jotain ihme sörsseliä.

Valvoa pitkälle yöhön. Se on Lapissa niin hienoa, kun yötä ei tuu ollenkaan ja rytmi menee ihan sekaisin.

Nukkua autossa. Säästömatkoilla ei myöskään kauheesti pääse majoittumaan muuten kuin autossa tai teltassa. Corollasta tulee taas matkoiluauto. Myös teltta lähtee messiin, mut ei sitä aina jaksa kasata.






Sellasta tälle kesälle. Täytän vuosiakin taas muutaman viikon päästä. Sitä olis kiva juhlistaa vaikka grillaamalla. Muuten ei niin väliä, mut ainakin saa hyvin syyn grillata. :D Vielä neljä viikkoa olis duunia tällä samalla kaavalla, jota ollaan nyt elelty puolisen vuotta. Sitten koittaa "vapaus". Eli vähemmän vuoroja, lyhyemmät työpäivät ja vapaus valita milloin ottaa töitä. Mä en malta odottaa... Oon niin loppu tällä hetkellä koko hommaan. Mulle ei vaan sovi se, että oon yhessä paikassa pitkään kerrallaan. Kaipaan vaihtelua. Onneks kohta pääsee hölläämään.

22.5.2016

Lauantaina vauvakemuissa

Olin eilen ekaa kertaa vauvakemuissa. Tai mitkä baby showerit nyt onkaan. Ite en ihan hirveesti tän tyyppisistä juhlista välitä, mut lupasin kuitenkin tulla paikalle. Ei sitä oman siskon kemuja voi skipata. Juhlat oli järkätty pienen porukan kesken meijän vanhempien luona ja tuli Veeralle ihan yllärinä. Kaikki oli tuonu jotain leipomuksia. Tarjolla oli myös holitonta, sekä holillista skumppaa. Ite päädyin maistaa holitonta KontionMehun Lehtikuohu skumppaa. Olin edellisenä iltana ollu työkavereiden kanssa vähän tuulettumassa, enkä oikein diggaa ottaa tasottavia, joten holiton oli oikein passeli vaihtis mullekin. Oli muuten hyvää! Ei se skumpalta maistunu, mut muuten tosi jees.







Veera tykkäs yllätysjuhlistaan, meni siis ihan nappiin. Myöhemmin päivällä mulla oli puhelintreffit mun kummitädin kanssa. Annelin kanssa on aina niin hyvä puhua kaikesta. Myöhemmin illalla Juuso kun Juuso tuli töistä, käytiin ulkona hengaamassa ja syömässä jädet. Mä niin fiilistelen tätä kevättä. Pääsysetkin on jo tullu takaisin. Sehän on siis oikeestaan jo kesä! Pääskysten ääni on niin selvä kesän merkki.


Teki ihan hyvää hengata Juuson kanssa erillään vähän aikaa. Eilen kun mä lähin duuniporukan kanssa rälläämään, Juuso meni kalapoitsuken kanssa rillaamaan. Myös eilinen päivä hengattiin pääosin ihan itekseen. Illalla oli sitten taas mukava olla yhessä. Hyvin ollaan diilattu nyt puolisen vuotta tää että ollaan samassa duunissa ihan samoissa vuoroissa ja samassa tiimissä. Nyt on kuitenkin jostain syystä alkanu vähän hiertää. Yhteisen arjen lisäks on kiva jakaa sama harrastus, mut tää työjuttu on alkanu pännii. Onneks sitä jatkuu enää neljä viikkoa ja sit jatketaan taas samanlailla kun joskus aijemmin. Sama työ edelleen, mut eri vuorot sentään.

18.5.2016

Mieli kesäkunnossa

Ihanaa kun on kevät. Vaikka nykyisin en enää vihaa talvee, tai masistele muinakaan vuodenaikoina, huomaan silti että keväällä jotenkin herään. Vilkastun entisestään ja tuun vielä paremmalle tuulelle. On ihan parasta kun puista tulee vihreitä. Se kevään alkuvihreys on jotain niin siistiä. Samoin ekat pääskyset. Ne tuli bongattuu ja kuultuu pari päivää sitten. Myös kaikki treenaaminen kulkee yleensä keväällä paremmin kuin muulloin.

Ennen Mörrumille lähtöö mulla oli tosi hyvä pössis salilla. Peilikuvakaan ei ahdistanut ja se on mulle aika harvinaista. Salilta tuli reissun ja muiden kiireiden takia pari viikkoa taukoo. Tauon aikana tuli liikuttuu muuten, eikä salittomuus päässy mietityttämään. Kalatus on yllättävän kuormittavaa hommaa kun on liikenteessä pitkiä päiviä. Lisäks aloin taas pitkästä aikaa käydä lenkillä. Talvella en siitä ihan kauheesti tykkää, mut ai että, nyt on kyllä tuntunu hyvältä. Pari päivää sitten kävin taas uusimassa salikortin. Sekin tuntuu hyvältä. Mä niin tykkään liikkua ja treenata. Saan siitä niin paljon iloa arjen keskelle. Mieli on ainakin kesäkunnossa!

Toivottavasti tää hyvä fiilis ei pääsis lopahtamaan. Tavallaan pelkään kirjottaa tästä, kun tuntuu että aina kun oon jotenkin sinut itteni kanssa ja kerron sen eteenpäin, putoon taas kovaa ja korkeelta. Talvi oli taas tällä saralla aikamoista taistelua, vaikka muu elämä oli täysin kunnossa. Mä just tajusin, että on tätä itseensä kohdistuvaa ahdistusta mulla on kestäny nyt kymmenisen vuotta. Jo aikaisemmin oon miettiny näitä juttuja, mut kymmenen vuotta sitten kaikki alko mennä oikeesti huonommin. Mä en enää jaksais tätä ja oon parhaani mukaan yrittäny selvittää omaa päätäni paremmaksi. Se on vaan aika vaikeeta. Mulla on hetkittäin parempia aikoja ja on niitä tullu tässä viimeisen noin kolmen vuoden aikana enemmän, mut vielä olis aika paljon selvitettävää.

Just nyt menee ihan hyvin ja oon iloinen siitä. Painan enemmän kun koskaan, mut samalla koen olevani parhaimmassa kunnossa ikinä eikä se vaa'an lukema mietitytä just nyt niin paljon. Oon muutenki taas yrittäny vältellä koko vaakaa. Tai oon ollu ehkä timmimmässä kunnossa joskus aijemmin, mut nyt se KUNTO, ihan oikeessa merkityksessä, tuntuu hyvältä. Täytyy yrittää nauttia tästä fiiliksestä, niin kauan kun sitä taas kestää. Toivottavasti huonot ajatukset ei valtaa päätä. Siistiä vastaanottaa kesää näissä fiiliksissä!

16.5.2016

Jätkien kanssa reissussa

Ruotsin reissun jälkeen kun alkoi taas normityöarki, oli kiva saada sovittua uutta reissua. Sovittiin että lähetään Juuson, Miikan ja Jiihon kanssa pariks päiväks kalaan vähän pidemmän matkan päähän. Jiihoo tippui reissusta viimemetreillä pois, lähettiin siis kolmisteen. Tiistaina päästiin Juuson kans pitkän työpäivän jälkeen viideltä. Käytiin hakee Miikka kyytiin, tultiin nopee pesee työpäivän hiet veke kotona ja lähettiin illalla köröttelee kohti määränpäätä. Niin hyvä fiilis. Kesä ja autoilu, siinä on vaan sitä jotain. Lähimmältä Nesteeltä isot kahvit kouraan, Radio päälle ja kohti auringonlaskua. Matkaa kertyi nelisensataa kilsaa, mut ajomatka meni tosi nopsaan. On ihan erilaista matkata kun mukana on enemmän porukkaa. Perillä oltiin puolenyön aikaan.







Kerranki kävi niin että matkasta jäi aika huono maku suuhun... Tai ei oikeesti siitä ite matkasta, mut kalastuksellisesti reissu oli aivan perseestä. Oltiin kaikki ihan et miks ihmeessä ollaan ees täällä. :D No joskus näin... Muuten oli kyllä kivaa. Jos kalastuskamat olis jättäny himaan ja muuten vaan lähteny porukalla reissaamaan niin mikäs siinä ollessa. No, ainakin tuli hengattuu ulkona pari päivää ja nukuttuu tosi hyvin. Meijän majoituksessa oli varmaan jotain unihiekkaa kun kaikki nukuttiin niin hyvin. Oltiin paikanpäällä kaksi yötä. Torstaina tultiin takas himaan. Matkalla käytiin kattomassa muutaman nähtävyydet. Se oli reissun kokokohta... :D

8.5.2016

Taas Ruotsissa

Loma tuli loma meni. Arki unohtui hetkeks kun lähettiin taas Ruotsin puolelle kalareissuun. Viikko sitten perjantaina mut ja Juuso noukittiin kyytiin kun lähettiin kohti Katajanokan satamaa. Kyydissä Mika, Toni, Niko ja Ilkka. Ennen lähtöö oltiin Juuson kanssa käyty alakerran Jyväsessä lounaalla ja otettu samalla loman kunniaks pullo viiniä. Lähtö oltiin sovittu kolmelta, vielä oli hyvin aikaa. Eipä ollukkaan, kun Niko jo puol kolmen aikaan soittelee et täs ollaan teijän talon vieres. Ei meillä onneks ollu enää pahasti jutut kesken. Himasta pakatut romppeet autoon ja terminaalille venttailee laivan lähtöö.

Laivamatka meni railakkaasti niinku ehkä arvata saattaa kun reissuseuraa katsoo. Tutut partyäijät messissä. Juuso sai kuskivuoron, joten paineli nukkuu jo puoliltaöin. Muut jatkettiin vielä pitkää. Mä, Niko ja Toni vallotettiin tanssilattiaa hahah. Tonin kanssa oltiin pisimpään liikkeellä, illan päätteeks käytiin mulle pakollisessa autopelissä, sekä otettiin iltakiekkoskaba. Vitsi et olin siinä huono. :D Seuraavana aamuna oli väsynyttä porukkaa kyydissä. Tukholmasta Mörrumille oli matkaa vähän reilu 500km. Oltiin perillä alkuillasta.







Meijän majoitus oli muutamien kilsojen päässä joelta Karlshamnin puolella. Mörrumilla meillä oli kolme kokonaista päivää käytettävänä. Kolmeksi päiväksi meillä oli kalastusluvat. En oo koskaan hankkinu näin kalliita lupia, noin 75e per päivä per naama. Norjan luvat on maksanu 60e päivä, nyt vedettiin enkat. Täytyy kyllä sanoa, että oli jokaisen euron arvoista. Koko mesta oli tehty kalastajaystävälliseksi. Kalastettavaa aluetta oli noin 6km, ja koko sille matkalle oli tehty kävelytiet joen viereen. Vaikeimpiin paikkoihin oli tehty pitkospuut. Pienin välimatkoin oli myös parkkiksia. Joen varrella oli myös useita istuskelupaikkoja, roskiksia sekä huusseja. Koko kylä pyöri lohenkalastuksen ympärillä. Siitä tuli vähän mieleen joku keski-euroopan hiishtokeskus mesta. Kahlureissa raflaan, alempi hinta kalastajille ja sitä rataa. Toimivaa!







Herättiin joka aamu noin viideltä ja oltiin joella hyvissä ajoin aamulla. Päivät oli pitkiä. Parhaimmillaan kalastattiin suunnilleen 15h. Illalla väsytti. Toki päivällä oli aikaa ottaa myös vähän iisimmin. Iltapäivästä oli mukavaa hengata porukalla, kattoo kun joku meistä on vuorollaan kalassa ja ottaa pari lonkeroo. Vikana päivänä poksautettiin skumpat joen rannassa kun Toni täytti vuosia. Aika miehekästä sanoisin. Pinkkia skumppaa ja lohenkalastusta...







Päivät meni ihan liian nopee ja tuntu että reissu jäi vähän kesken. Jos päästään lähtee ens vuonna samaan paikkaan, on pakko olla muutama päivä pidempään. Kun tultiin kotiin, mulla iski taas perinteinen tyhjyys. Aina kun reissusta palaa kotiin. Tälläsillä reissuilla unohdan kokonaan sen, että arki on ees olemassa. Keskityn vaan siihen hetkeen ja paikkaan missä just silloin oon. Se on helppoo ja tulee ihan itestään, kun ei kotona oo sinänsä mitään odotettavaa. Puoliso kulkee mukana, joten ikävääkään ei pääse syntymään. Mä edelleen haaveilen sellasesta, että myis kaiken ylimääräisen roinan ja lähtis pakulla kiertämään ties minne. Vaikka periaatteessa tykkään olla kotonakin, en tunne että olisin juurtunu minnekkään. Ei kodin tarvii olla vain yks paikka.

Sama tyhjyys mulla iski myös ennen ripareiden jälkeen. Kun hengaa viikon samassa porukassa, siihen jollain tapaa kiintyy ja sit on vaikee lähtee pois. Silloin yleensä tietää että viikko on ollu onnistunu. Niin myös nyt. Oli kyl jännää olla uudella porukalla reissussa. Mä tutustuin Nikoon ja Toniin vuos sitten perhomessuilla, Juuso vähän sen jälkeen. Mika on ollu tuttu naama pidempään Juusolle. Uudella porukalla reissuun lähteminen on aina pieni riski, kun ei ihan tiiä miten jengi käyttäytyy erilaisilla tilanteissa ja osuuks reissukemiat yhteen. Hyvin meni ja hauskaa oli. Mitä muuta voi olettaa kun mukana on kolme syntyperäistä Kotkalaista... Juttuu riitti!