31.12.2017

Vuosi on lopussa

Joulukuu lähenee loppuaan. Samoin koko vuosi. Tää joulukuu on ollu aika tapahtumarikas. Ja kauheeta vuoristorataa fiiliksen kanssa. Koulu loppu hetkellisesti ja pieni hengähdystauko tuli niin oikeeseen kohtaan. Lähettiin Emmin, Piian ja Emmin parin koiran kanssa pohjoiseen. Voi herranjumala mikä reissu... Lähin ihan ilman mitään odotuksia. Minä ja talvi, nou nou. Jo Rukalla kelasin, et täähän on ihan kivaa. Fiilis vaan voimistu joka päivä ja kun lähettiin Rukalta eteenpäin vielä vähän pohjoisemmaks napapiirin toiselle puolelle, mä sekosin. Näköjään se sekoominen tapahtuu oli vuodenaika mikä tahansa. Koko reissu oli yhtä euforiaa, enkä olis kirveelläkään halunnu lähtee sieltä veke. Kattelin jo pienessä paniikissa lentoja, et olisin ollu vielä muutaman päivän pidempään ja nauttinu siitä fiiliksestä. Kotona odotti kuitenkin muuttoon liittyviä asioita ja töitä... Olihan se sit ihan kiva kruisailla tyttöjen kans yhtämatkaa takas etelään. Meillä oli niin kivaa yhessä.







Reissu oli oikeesti ihan huippu. Pääsin pitkästä aikaa laskettelemaankin ja voi helevetti se oli siitiä... Pelkäsin et osaanko enää mitään kun edellisestä kerrasta oli kulunu kuitenki huimat 13 vuotta. Alkujännityksestä huolimatta laskut alko sujuu oikein mukavasti ja meitsi oli iiiiihan liekeissä. Käytiin myös lumikenkäilemässä winter wonderlandissa Oulangalla ja Riisitunturilla. Moikattiin myös muita luokkalaisia, jotka oli pohjoisessa harjottelussa. Viikon kruunas illinen Ylläksellä, jossa myös Jussi oli meidän mukana. Naureskeltiin ylläolevalle ryhmäkuvalle kun tajuttiin et kuvassa on likkoja kolmelta eri vuosikymmeneltä Jussin kanssa. :D Mä voisin hehkuttaa tota reissua ja sitä sen tuomaa fiilistä ihan loputtomiin... Niin kovasti ne talviset maisemat jäi kutkuttaa, et kun tulin himaan niin nappasin lennot Kittilään helmikuussa. Haha. Ei mulla oo vielä kauheita suunnitelmia, kunhan nyt vaan pääsen sinne. Laskettee meen kyllä ainaski! Ja moikkaa vanhaa kaveria. Jeeeeee!

Reissu teki pienen loven opiskelijan kukkaroon, joten oli ihan hyvä mennä taas välissä tekee duunia kentälle. Siellä oli sama hullunmylly kun aina ennenkin. Oon reilun vuoden verran työskennelly palveluvastaavana, mut nyt oon tehny vähän muitakin hommia. Ihan kivaa vaihtelua kun ei oo ollu sitä samaa settiä koko ajan.


Reissufiiliksen jälkimainingeissa olin ihan unohtanu et joulukin tulossa. En oikein tänä jouluna saanu kiinni koko joulufiiliksestä. Aattona oli kuitenkin ihan kivaa. Aamulla Juuso tuli käymään puurolla ja kahvilla. Sen jälkeen lähettiin Pinjan ja faijan kanssa käymään avannossa! What, enpäs oo tehny sellasta aikaisemmin. Aika kylmää puuhaa. :D Olin kyl ihan ylpee itestäni et menin, vaik olikin ihan nopsakka dippaus vaan. Illalla kokoonnuttiin koko perheen ja parin muuttujan kans syömään yhessä niinkuin aina. Hyvää ruokaa, rentoo meininkii.



Oli ihan erilainen joulu, vaikka aatto menikin ihan samalla kaavalla kun aina ennenkin. Kaikki pyhät meni kivasti ja sit palasin taas välipäiviksi töihin. Oon vähän multitaskaillu, tehny duunia, yrittäny siivota, pakata ja kaikkee samaan aikaan melkein. Katotaan mikä sotku tästä vielä tulee :D Muutto lähenee ja vaikka se vähän jänskää niin odotan sitä jo kovasti. Todella outoo lähtee täältä tutuilta kulmilta uusille. Katotaan miten lähiön kasvatti sopeutuu Kallion vilskeeseen. Jännää alottaa vuosi ihan uudessa osoitteessa. Uusi alku ja sitä rataaa...

ps. Pidemmän reissuhehkutuksen voi lukee toisesta blogista. Tässä linkki postaukseen.

5.12.2017

Minne mennään, missä mennään

Onhan näitä kuulumisia ihan kivaa välillä päivittää. Vaikka tää blogi ei päivity enää siihen tahtiin mitä joskus "huippuvuosina" niin silti kaipailen tänne kirjottelemaan. Tuntuu vaan et nykyisin pysty samalla tavalla kirjottelee kaikesta. On tullu jonkinlainen filtteri. Ennen tuli raportoituu kaikki. Ihan kaikki meiningillä mitä söin tänään ja mitä puin päälle. Sitä hommaa ei enää jaksa. Siks tulee kirjotettua harvemmin. Vain spessumpia juttuja tai kuulumisia muuten, ei sitä ihan perus arkee niin paljoo. Mennäänpä taas pienen tauon jälkeen kuulumisiin.

Eilen oli vika kunnollinen koulupäivä tänä vuonna. Nyt on tyhjää loppiaiseen asti. Tää aika on varattu harjottelulle, niille ketkä tahtoo mennä. Harjottelut ei oo pakollisia. Mä kävin sillon syksyllä ainoona meijän luokasta. Nyt menee taas osa. Ite lähen moikkaamaan muutamia harkkaan lähteneitä. Pari luokkalaista sai tälläsen idean ja mä sit ihan lennosta päätin lähtee messiin. Saa nähä mitä tästä tulee. Mä kun en ihan hirveesti oo enää vuosiin nauttinu talvesta. Se on aina tietäny kalastuksen loppumista. Laskattelemassa oon käyny viimeks 2004... Nyt olis tarkotus sitäkin pitkästä aikaa testaa. Mennään myös lumikenkäilee, tutustumaan firmoihin ja sit koitetaan vähän ottaa iisii. Meitä lähtee kolme muikkelia ja mennään eka Rukalle, sieltä Pyhälle ja viimesenä Ylläkselle. Lähetään reissuun sunnuntaina ja ollaan viikko. Mä en oo ikinä ollu pohjoisessa talvella. Jännää.


Sit muuta jännää. Vuoden vaiheessa vaihdan maisemaa. Martinlaakso palveli hyvin viimeiset kuusi vuotta ja nää muutenkin lähiseudut vuodesta 1993. Nyt on aika kokeilla jotain muuta. Kävin eilen kirjottamassa uuden vuokrasopparin. Mä muutan Kallioon. Oon haaveillu siitä teinistä lähtien. Muistan kun joskus yläasteella piti kirjottaa aine unelmien asunnosta. Muiden kirjotellessa isoista omakotitaloista ja pihoista, mä kirjotin pienestä ullakkohuoneistosta Kalliossa. Ullakkohuoneisto se ei ole, mut aivan ihana pikkuinen lähellä piritoria. Oon kyllä tykänny täällä asustella, mut siistiä päästä testaamaan uudet kulmat ja toteuttaa yks haave. Onhan tää nykyinen kämppä tuntunu vähän isolta yhdelle. Plus et se oli mun ja Juuson yhteinen koti monta vuotta. Tuntuu oudolta asuu siellä yksin, vaikka onkin menny ihan hyvin. Nyt tuli hyvä mahis vaihtaa maisemaa, kun ihan randomilla selailulla löysin ihanan näkösen kämpän netistä. Sattumalta vielä sain sen.


Martsarin tornissa asuessa on tottunu vähän liian hyvään kaupassa käynnin helppouden suhteen. Hissillä alas, kellarin läpi ja kauppaan. On vielä vara mistä valita kun vierekkäin on Ässä ja K. Toinen mikä on lähellä, on sali. Sekin löytyis alakerrasta, mut mä oon pysny uskollisena rakkaalle Myyr-Bodylle. Nyt onkin hassu fiilis jättää se taakse... Voivoi! Ehkä mun pitää mennä sinne välillä treenaa jos tuun käymään takas hoodeilla. Jos pitää keksiä yks hyvä syy tähän vaihdokseen, niin tuun säästää kympin kuussa salikuluissa. Piritorilla on fitness 24/7 ja se on halpa. Martsarissakin tuli hetken aikaa käytyy siellä joitain vuosia sitten. Tärkeimmät kriteerit onneks siis säilyy, sali on ihan vieressä, samoin kauppa. Enköhän mä niillä pärjäile ihan hyvin.


Viime postauksessa höpöttelin vähän stressistä. Sen sain onneks selätettyä. Tuntu et sen jälkeen kaikki lähti rullaamaan oikein hyvin, mut sit iskikin aivan järkyt olotilat. Useempi viikko menny sumussa ja ahdistuksessa. Nää olot tuli ihan yllättäen ja puskista. Tuntuu umpikujalta. Toivon et pillityskiintiö alkais kohta olla jo täynnä. Onneks koulu loppu, sielläkin olo alkoi olla jo vähän vaikeeta. Toivottavasti ens viikon reissu puhdistaa mieltä edes vähän. En oo ees muistanu et joulukin tulossa, se ei tunnu oikein miltään vaikka oon aina tästä ajankohdasta tykänny. Ei oo fiilistä iloita. Mua vaan pelottaa ja ahdistaa kaikki. Se tuntuu tyhmältä, koska oon aina ollu sellanen pärjäilijä, joka ratkoo ongelmansa ja elää iloista elämää. Odotan vaan et saan avaimet uuteen kämppään ja tehtyä sinne uuden kodin ja alotettuu ees jotenkin puhtaalta pöydältä. Uusi vuosi, uudet hoodit. Haluisin avata tätä tilannetta enemmän, mut en siihenkään pysty. Onneks mulla on muutama ihminen kenen kanssa oon voinu jutella.