11.6.2016

Synttärisankarina

Täytin torstaina vuosia, 26 vuotta. Mun mielestä tosi outo ikä. Joskus teinimpänä pysty kelaa vuodet sinne 25 asti, mut sen jälkeistä aikaa ei vaan pystyny käsittää. Ei sillä et olisin miettiny että elämä loppuu siihen, mut en vaan oikeesti osannu handlaa sitä et joskus täytän 26 ja enemmänkin. Kuulostaa ehkä vähän oudolta, enkä kyl osaa ees selittää kunnolla sitä fiilistä. Tässä sitä nyt sit ollaan, eli sen kahdenviiden. Viimeistä päivää ennen tota pakkaa sakoittavaa numeroa, vietettiin Juuson kanssa kalassa. Käytiin Nukarinkoskella, se on osa Vantaanjokea jossain Nurmijärven ja Hyvinkään välimaastossa. Nätti paikka, kalaakin tuli.




Torstaina 9.6 oli synttäripäivä. Se meni osittain perinteitä kunnioittaen töissä. Aika moni syndepäivä on menny töissä sen jälkeen kun täytin 18. Päästiin kuitenkin Juuson kanssa jo aikaisin töistä, viideltä. Mentiin Louhelaan grillaamaan. Mukana myös Viivi, Nasse, Pinja, Miguel ja faija. Mun toiveena oli syödä ribsejä. Niistä sai hyvän kakun väsättyä... :D Viivi ja Nasse toi pari pulloa punkkua. Mä tein parunasalaattia.






Myöhemmin illalla oli maha niin täynnä ribsejä, et kun mentiin kotiin ja istahdettiin hetkeks sohvalle, tuli väsy ihan heti. Nyt sitä sitten ollaan lähempänä kolmeekybää kun kahtakybää. Tästä nuoremmat sisarukset repii huumoria. Samoin Juuso, saakelin junnut. :D Vaikka tää ikä nyt jonkun verran hämmentää, oon ihan sinut sen kanssa. Musta tuntuu et joillekin kavereille on tullu joku pakonomainen aikuistumisen tarve jo vuosia aijemmin. Mä otan rennosti, enkä yritä väkisin olla jotain mikä ei tunnu omalta. Mulla on ihan hyvä näin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti