Aika jouluinen weekendi! Lauantaina heräiltii normiaikoihin, joskus kasin jälkeen. Hitaat aamupalameiningit on ihan parasta, mut nyt ei ollukkaan ihan hirveesti aikaa nysväillä kun piti taistella itsensä juhlakuntoon jo ennen puoltapäivää, jolloin lähettiin ekaa kertaa liikkeelle. Mä kävin menneellä viikolla pikaisesti Myyrmännissa ja löysin sieltä sattumalta uuden mekon itselleni. Vielä ihan sopihintaan, 18e ja ilman mitään aleja! Siitä tuli mun pikkujoulumekko. Tukankin sain väkerrettyy yllättävän helposti. (Ilman Juuson apua heheh...)
Musta on ihanaa kun oon saanu mun hiukset takaisin. Monen vuoden pillereiden syönti tais vaikuttaa, koska kun lopetin, alko tukka taas pikkuhiljaa paksuuntua. Ei se edelleen niin paksu oo kun joskus lapsena, mut paljon paremmassa kunnossa kun vaikka vuosi sitten. Myös mun iho on paremmassa kunnossa kun silloin. Tai no finnejä tulee enemmän naamaan kun ennen, mut muu iho kropassa on paljon paremmassa kuosissa. Vaikka nyt on talvi, ei tarvii oikeestaan rasvata kun naamaa. Ennen mun iho näytti vuoden ympäri sellaselta liskon nahalta kun se oli niin kuiva rasvailusta huolimatta. Aika helpottavaa.
Takas viikonloppuun. Puoliltapäivin lähettiin keskustaan käymään yhessä kalastuskaupassa. Siellä oli haukiaiheinen tapahtuma. Törmättiin muutamaan tuttuun ja vietettiin siellä pari tuntia. Keskustasta matka jatkui Espooseen, jossa oli Juuson perhetuttuporukan pikkujoulut. Siellä oli kaikkia ihania jouluruokia. Musta oli lapsena ihan parasta kun koulussa tarjottiin jouluateria ennen joulua. Se oli aina jouluajan kohokohtia. Nyt tuli sama fiilis.
Meijät oli vielä illaks kutsuttu toisiin pikkujouluihin. Aluks ei oltu varmoja lähetäänkö sinne ollenkaan, kun ei oo kivaa livistää toisista juhlista veke, mut sit tulikin ihan hyvä sauma lähtee. Meijän työkaverit kentältä järkkäs kemut keskustan Amarillossa. Oltiin siellä kahentoista maissa. Onneks mentiin, ihan oli törkeen hauskaa! Sodexolaisten kanssa on aina hauskaa, mut nyt mukana oli porukkaa enemmän kun koskaan. Paljon myös uusia tyyppejä, meijän vanhojen hullujen lisäks. Myös jo lopettaneita. Amarillo on aika karsee paikka, mut ihan sama jos porukka on jees. Oon käyny siellä vain ja ainostaan tällä työporukalla. :D
Koska oltiin mestoilla vasta puolenyön aikaan, meni ilta arvatenkin aika pitkäks. Pilkun jälkeen lähettiin valuu himaan. Ei ollu enää yötaksaakaan. Mua huvitti miten olin pystyny kiskomaan sellasen määrän juomaa itteeni... :D Shottejakin meni useempi, vaikka yleensä välttelen niitä. En muista millon olisin ollu edellisen kerran kunnolla radalla, joten ehkä se oli nyt sallittua. Ei ollu ees seuraavana päivänä huono olo. Siltikin koko päivä mömmöiltiin himassa. Katteltiin kun ulkona satoi lunta. Illalla kävi klassiset. Alettiin kattoo leffaa ja nukahdettiin heti sohvalle. Siinä meni nätisti muutama tunti. Oli vähän vaikee saada unta myöhemmin illalla. Hupsanssaa.
Unesta tulikin taas mieleen. Miks mä en voi nukahtaa normaalisti iltaisin?! Alkaa jo vähän ärsyttää. En oo ikinä ihan hirveesti tykänny nukkumisesta, mut kyllä silti toivoin että saisin unta. Eilenkin yritin mennä nukkumaan siinä kympin jälkeen, mut nukahdin joskus yheltä. Sängyssä pyöriminen on niin ärsyttävää. Tulee ihan lapsuus mieleen, samaa meininkiä oli myös sillon. Pillereiden lopetuksen jälkeen huomasin, että unentarve väheni, mut nyt on kyl menossa joku ihan ihme nukkumattomuus kausi. Näitä on aina välillä, sais mennä nopee ohi!
15.12.2015
11.12.2015
Arkijuttuja
Muutama päivä sitten pääsin vähän valmistelemaan jo joulua. Tai siis suunnittelemaan. Kävin porukoiden luona heittämässä pari ideaa joulupöytään. Siitä tulee kalaisa. Ainooks lihajutuks tulee kinkku maukkaalla siirappikuorrutteella. Tai en mä tiiä onks se maukasta, mut ainakin ohje kuulosti siltä. :D Joulussa yks parhaita juttuja on kyllä ruuat. Saman tyyppisiä mättöjä ei tuu syötyy kun vaan jouluna. Mä lupasin duunaa koko poppoolle laatikot, tai siis porkkana ja lanttulaatikon vaan. Perunalaatikko hankitaan ihan kaupasta. Juuso hoitaa graavattua kalaa. Myös Pinja lupas tehdä jotain kalajuttua, saa nähä mitä kohta valmis kokki saa aikaan.
Mulla on ollu tällä viikolla aika vähän vuoroja. Olin ke yhessä tutkimuksessa terveyskeskuksessa ja siihen valmistutuminen vei päivän, joten jouduin olee yhteensä pari päivää pois töistä. En saanu vuorokauteen syödä mitään, siihen kuvioon ei oikein työvuorot kentällä sovi. Oli muuten nälkä sen jälkeen. :D Myös salilta pidin taukoo muutaman päivän. Eilen ja tänään oon tehny taas ihan hyvät treenit. Pikkusen himmaillen kuitenkin. En tajuu mikä vaivaa, mut mulla on aina välillä sellasia kausia salilla, et silmissä sumenee ja päässä heittää vaikka ei treenais ees kovaa. En tajuu, syön kuitenki ihan hyvin ennen salia, sen jälkeen ja päivän aikana yhteensä 4-5 kertaa. Vettäkin juon suunnilleen kolmisen litraa päivässä. En ymmärrä.
Parin päivän työpoissaoloa kompensoi onneks tän illan pidempi vuoro. Piti olla vain neljä tuntia, mut saatiin molemmit kaheksan tunnin iltavuorot. Ihan jepa. Viikonloppu on sit vapaata. Näistä viikonloppujen vapaista pitää nyt nauttii, kun tammikuusta alkaen ne on vähän harvinaisempaa herkkuu. Huomenna pikkujouluillaan. Samalla viikonlopulle olis kolmet eri pikkujoulut. Ärsyttää valita niistä kun kaikkiin olis kiva mennä. Jos hyvin käy, keretään kyllä ehkä kaksiin pikkujouluihin huomenna. Myöhään illalla työkaverit kokoontuu stadissa baarissa. Meidän toiset kemut alkaa jo iltapäivästä. Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille!
Mulla on ollu tällä viikolla aika vähän vuoroja. Olin ke yhessä tutkimuksessa terveyskeskuksessa ja siihen valmistutuminen vei päivän, joten jouduin olee yhteensä pari päivää pois töistä. En saanu vuorokauteen syödä mitään, siihen kuvioon ei oikein työvuorot kentällä sovi. Oli muuten nälkä sen jälkeen. :D Myös salilta pidin taukoo muutaman päivän. Eilen ja tänään oon tehny taas ihan hyvät treenit. Pikkusen himmaillen kuitenkin. En tajuu mikä vaivaa, mut mulla on aina välillä sellasia kausia salilla, et silmissä sumenee ja päässä heittää vaikka ei treenais ees kovaa. En tajuu, syön kuitenki ihan hyvin ennen salia, sen jälkeen ja päivän aikana yhteensä 4-5 kertaa. Vettäkin juon suunnilleen kolmisen litraa päivässä. En ymmärrä.
Parin päivän työpoissaoloa kompensoi onneks tän illan pidempi vuoro. Piti olla vain neljä tuntia, mut saatiin molemmit kaheksan tunnin iltavuorot. Ihan jepa. Viikonloppu on sit vapaata. Näistä viikonloppujen vapaista pitää nyt nauttii, kun tammikuusta alkaen ne on vähän harvinaisempaa herkkuu. Huomenna pikkujouluillaan. Samalla viikonlopulle olis kolmet eri pikkujoulut. Ärsyttää valita niistä kun kaikkiin olis kiva mennä. Jos hyvin käy, keretään kyllä ehkä kaksiin pikkujouluihin huomenna. Myöhään illalla työkaverit kokoontuu stadissa baarissa. Meidän toiset kemut alkaa jo iltapäivästä. Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille!
8.12.2015
01620 Vantaa
Voi vitsi kun aika kuluu niin nopeesti! Havahduttiin hetki sitten, et ollaan asuttu yhessä vähän reilu neljä vuotta. Aina sitä kelaa et oltais asuttu joku pari vuotta vaan. :D Marraskuussa 2011 mä sain avaimet ensimmäiseen omaan luukkuun. Se oli jänskää ja siistii. Kämppä löyty sattumalta ja kaikki meni lopulta aika nopeella tahdilla. Oltiin seurusteltu Juuson kans siinä vaiheessa puolisen vuotta. Meillä oli ideana, et mä muutan aluks omilleni ja sit Juusbe tulee sinne perästä vähän myöhemmin. Sit kun on kirjoitukset ohitse ja lukio käytynä. Tehtiin kuitenki muutoo yhessä ja hankittiin kaikki kamat jo sillein molempien silmää miellyttäen. Mulla ei siis ollu oikeestaan mitään huonekaluja tai astioita valmiina. Onneks oli säästöjä sen verran, että saatiin heti sisustus ja muut jutut kuosiin ihan omilla tavaroilla. En mä kerenny olee kämpässä yhtään yötä yksikseni kun 1.12, eli kuukauden päästä, Juuso olikin jo kirjoilla samassa osoitteessa ja meistä tuli avopari. Musta tuntuu että mä olin tavallaan aika vanha kun pääsin lentää pois pesästä, 21v. Juuso puolestaan aika nuori, vasta 18v.
Meille yhteenmuuttaminen tai muutenkaan omillensa muuttaminen ei ollu mitenkään kovin mullistava juttu. Monet varoitteli et kohta tuutte itkien äitienne helmaan kun tajuutte et ruoka on kallista ja vessaparitkin pitää ostaa itte. Ööö what, eipä nyt tullu kyllä yllärinä. En mä ainakaan oo ikinä pitäny tollasia asioita itsestäänselvyytenä vaikka pitkään asuinkin kotona. Toinen juttu mistä jengi varotteli oli se yhteenmuuttaminen. Varmaan se joillekkin voi olla taistelua, mut kun kaks tälläsestä aika joustavaa tyyppiä laitetaan yhteen, harvemmin siitä mitään katastrofia tulee. Ei tullu sillon, eikä oo tullu vieläkään. Hyvin menee kaikinpuolin!
Louhelan likasta ja Kivistön kasvatista, silloisesta Vantaanpuistolaisesta tuli Martsarilaisia. Mä olin aina ollu sitä mieltä et sit kun muutan, haluisin mielellään Martinlaaksoon tai Myyrmäkeen. Ehkä Myrtsi oli ollu ykkösenä, mut sopivan kolosen löydyttyä Martsarista, sillä ei ollu kauheesti väliä. Meijän eka kämppä oli tosi kiva. Yksiö, 32 neliöö, ekassa kerroksessa, ei partsia. Just sopiva meille, vaikka sälytystilaa olis saanu kyllä olla pikkusen enemmän. Saatiin kämppä heti kotoisaks ja viihdyttiin siellä kaks vuotta. Oltiin vähän mietitty että muutettais jossain vaiheessa isompaan, mut ei oltu etitty mitenkään tosissamme. Marraskuussa 2013 selailin huvikseni Oikotien sivuja ja bongasin sattumalta tän meidän nykyisen asunnon. Marstarin tornitalosta 47 neliöö, parvekkeellinen kaksio. Tää talo valmistui 2011, just niihin aikoihin kun me muutettiin martsariin. Jo sillon katottiin, et vitsi kun tossa vois joskus asua. Päätettiin mennä kattomaan miltä kämppä näyttää. Näytössä oli paljon porukkaa, mut jo sen aikana saatiin kämppä meille. Jeeee! Taas kerran asiat meni aika randomisti ja samantien alettiin tekee muuttoo. Viikossa oltiin saatu uuteen asuntoon kaikki kamat ja siivottuu vanha. Osa muutosta tehtiin ihan jalan, koska talojen välillä oli vaan muutama sata metriä. :D Täällä me nyt ollaan oltu kaks vuotta.
Nyt ei oo tarvetta vaihtaa isompaan tai mihinkään muuhunkaan. Joskus vuokran maksaminen hiukan kirpasee, mut niin se tuppaa kirpasee kaikkialla pääkaupunkiseudulla. Mä haaveilen että joskus pääsis muuttaa kokonaan näiltä seuduilta pois. Vaihtaa maisemaan ihan kunnolla, johonkin toiseen kaupungiin, joka on kuitenki meren rannalla tai edes suht lähellä. En osais kelaa itteeni sisämaahan, vaikka ei pidä koskaan sanoo kliseisesti et ei koskaan. Nyt ei olla muuttamassa mihkään. Täällä on hyvä. Tornin herroina!
Meille yhteenmuuttaminen tai muutenkaan omillensa muuttaminen ei ollu mitenkään kovin mullistava juttu. Monet varoitteli et kohta tuutte itkien äitienne helmaan kun tajuutte et ruoka on kallista ja vessaparitkin pitää ostaa itte. Ööö what, eipä nyt tullu kyllä yllärinä. En mä ainakaan oo ikinä pitäny tollasia asioita itsestäänselvyytenä vaikka pitkään asuinkin kotona. Toinen juttu mistä jengi varotteli oli se yhteenmuuttaminen. Varmaan se joillekkin voi olla taistelua, mut kun kaks tälläsestä aika joustavaa tyyppiä laitetaan yhteen, harvemmin siitä mitään katastrofia tulee. Ei tullu sillon, eikä oo tullu vieläkään. Hyvin menee kaikinpuolin!
Louhelan likasta ja Kivistön kasvatista, silloisesta Vantaanpuistolaisesta tuli Martsarilaisia. Mä olin aina ollu sitä mieltä et sit kun muutan, haluisin mielellään Martinlaaksoon tai Myyrmäkeen. Ehkä Myrtsi oli ollu ykkösenä, mut sopivan kolosen löydyttyä Martsarista, sillä ei ollu kauheesti väliä. Meijän eka kämppä oli tosi kiva. Yksiö, 32 neliöö, ekassa kerroksessa, ei partsia. Just sopiva meille, vaikka sälytystilaa olis saanu kyllä olla pikkusen enemmän. Saatiin kämppä heti kotoisaks ja viihdyttiin siellä kaks vuotta. Oltiin vähän mietitty että muutettais jossain vaiheessa isompaan, mut ei oltu etitty mitenkään tosissamme. Marraskuussa 2013 selailin huvikseni Oikotien sivuja ja bongasin sattumalta tän meidän nykyisen asunnon. Marstarin tornitalosta 47 neliöö, parvekkeellinen kaksio. Tää talo valmistui 2011, just niihin aikoihin kun me muutettiin martsariin. Jo sillon katottiin, et vitsi kun tossa vois joskus asua. Päätettiin mennä kattomaan miltä kämppä näyttää. Näytössä oli paljon porukkaa, mut jo sen aikana saatiin kämppä meille. Jeeee! Taas kerran asiat meni aika randomisti ja samantien alettiin tekee muuttoo. Viikossa oltiin saatu uuteen asuntoon kaikki kamat ja siivottuu vanha. Osa muutosta tehtiin ihan jalan, koska talojen välillä oli vaan muutama sata metriä. :D Täällä me nyt ollaan oltu kaks vuotta.
Nyt ei oo tarvetta vaihtaa isompaan tai mihinkään muuhunkaan. Joskus vuokran maksaminen hiukan kirpasee, mut niin se tuppaa kirpasee kaikkialla pääkaupunkiseudulla. Mä haaveilen että joskus pääsis muuttaa kokonaan näiltä seuduilta pois. Vaihtaa maisemaan ihan kunnolla, johonkin toiseen kaupungiin, joka on kuitenki meren rannalla tai edes suht lähellä. En osais kelaa itteeni sisämaahan, vaikka ei pidä koskaan sanoo kliseisesti et ei koskaan. Nyt ei olla muuttamassa mihkään. Täällä on hyvä. Tornin herroina!
7.12.2015
Viikonloppu
Mennyt viikonloppu vietettiin aika rauhallisissa merkeissä. Perjantaina oli ihan hullu myräkkä joka puolella suomea, varsinkin merialueilla. Se näkyi myös töissä. Kun koneelta käveli takas autolle, meinas lentää kumoon. Tuuli yltyi niin kovaks, että lentokoneeseen tavaraa nostavat ajoneuvot ei saanu nostaa konttiaan ylös koneen vierelle. Oli ihan helpottunu fiilis kun pääs himaan. Mä leivoin illalla torttuja. Mulla oli testissä kaupan valmis gluteeniton lehtitaikina. Tarkotus oli tehdä rosollipiirakoita ja joulutorttuja. Lisäks vielä rooibos glögiä. Torttujen teko ei menny ihan ku Strömsössä... :D Taikina käyttäyty ihan erilailla ku normi lehtitaikina, se vaan jäi kaikkialle kiinni kun sitä yritti työstää. Tortut ei saanu mitään tunnistettavaa muotoa, mut maku onneks oli ihan ku normitortuissa. Koostumus tosi mureneva, mut se on "ongelmana" vähän kaikissa gluteenittomissa jutuissa.
Rosollipiirakoista puuttu puolet aineksista kun en vaan muistanu mitä niihin tuli. :D Vasta myöhemmin tajusin ettiä reseptiä netistä. Näissä piirakoissa ei ollu munaa tai kermaa ollenkaan. Maistu kyllä ihan hyvältä ilmankin. Tässä oikee resepti. Piirakoita tehdessäni aloin taas miettii rosollia. En vaan tajuu en ideaa! Se ei oo sinänsä pahaa, kun mikään sen ainesosista ei oo pahan makuista, mut en vaan jotenki tajuu sitä. Maisteltiin Juuson kans molemmat rosollia ihan sellasenaan ja kumpikin tultiin siihen tulokseen, että se ei vaan oo meijän juttu. Samalla kun mussutettiin torttuja, katottiin leffaa. Telkkarista tuli sellanen dokkarileffa kun Racing Extinction. Se käsitteli maapallon tän hetkistä tilaa ja ehkä seuraavaa massasukupuuttoa. Kaikki tälläset jutut on kolahtanu muhun aina... Leffan jälkeen mä en voinu ku vaan itkee, niin paljon se ahdisti. En oo yleensä tehny mitään kunnollisia uudenvuoden lupauksia, mut nyt aijon kiinnittää enemmän huomioo omiin tekemisiin, jotka vois vaikuttaa luontoon. Se on mun lupaus tulevalle vuodelle. Mä en kestä kun luonto murenee pikkuhiljaa pois...
Seuraavana aamuna illan myräkkä oli tyyntyny aika paljon. Oltiin suunniteltu kalaan menoa ja nyt se näytti mahdolliselta. Ei pidetty kiirettä lähdön kanssa, oltiin mestoilla vasta joskus 11 pintaan. Merellä oli vieläki aika kova tuuli, mut ei mitään verrattuna esimerkiks edelliseen päivään. Yllättävän lämmin oli, vaikka ollaanki jo joulukuussa. Heittäessä tuli oikeesti kuuma. Mä sain pari kreisii hauen pötikkää!
Illalla Juuso lähti rummuttelee treenikselle ja mä menin salilla. Tuulessa riehuminen oli vieny mehuja kuitenki sen verran että vähän piti salilla himmata kun ei vaan jaksanu enää. Sunnuntaina "nukuttiin pitkään" tai ainakin se oli suunnitelmana. Molemmilla aukes silmät kuitenkin 8.30. Me herätään aina sillon, vaikka ei olis ees herätyskelloo soimassa. Se on tavallaan vähän pelottavaakin. Alkaa miettii et herääkö sitä oikeesti ees uuteen aamuun. :D
Päivällä ei tehty oikeestaan mitään järkevää. Se tuntu ihan hassulta kaikkien tohinoiden jälkeen. Puuhailtiin omia juttuja, katottiin vähän telkkaria ja syötiin. Iltapäivästä lähettiin moikkaa mun mamia Louhelaan. Siellä vierähtikin koko. Ekaks katottiin Pinjan, Miguelin ja Pyryn kans leffaa jonka jälkeen pyörähtikin linnanjuhlat käyntiin. Meil oli mamin kanssa kunnon pukuraati käynnissä. Myöhään illalla katottiin Juuson kanssa viel himassa linnan jatkoja. Ihan kiva päivä vaikka ei tehtykkään mitään ihmeitä. Niinku myös koko viikonloppu.
Rosollipiirakoista puuttu puolet aineksista kun en vaan muistanu mitä niihin tuli. :D Vasta myöhemmin tajusin ettiä reseptiä netistä. Näissä piirakoissa ei ollu munaa tai kermaa ollenkaan. Maistu kyllä ihan hyvältä ilmankin. Tässä oikee resepti. Piirakoita tehdessäni aloin taas miettii rosollia. En vaan tajuu en ideaa! Se ei oo sinänsä pahaa, kun mikään sen ainesosista ei oo pahan makuista, mut en vaan jotenki tajuu sitä. Maisteltiin Juuson kans molemmat rosollia ihan sellasenaan ja kumpikin tultiin siihen tulokseen, että se ei vaan oo meijän juttu. Samalla kun mussutettiin torttuja, katottiin leffaa. Telkkarista tuli sellanen dokkarileffa kun Racing Extinction. Se käsitteli maapallon tän hetkistä tilaa ja ehkä seuraavaa massasukupuuttoa. Kaikki tälläset jutut on kolahtanu muhun aina... Leffan jälkeen mä en voinu ku vaan itkee, niin paljon se ahdisti. En oo yleensä tehny mitään kunnollisia uudenvuoden lupauksia, mut nyt aijon kiinnittää enemmän huomioo omiin tekemisiin, jotka vois vaikuttaa luontoon. Se on mun lupaus tulevalle vuodelle. Mä en kestä kun luonto murenee pikkuhiljaa pois...
Seuraavana aamuna illan myräkkä oli tyyntyny aika paljon. Oltiin suunniteltu kalaan menoa ja nyt se näytti mahdolliselta. Ei pidetty kiirettä lähdön kanssa, oltiin mestoilla vasta joskus 11 pintaan. Merellä oli vieläki aika kova tuuli, mut ei mitään verrattuna esimerkiks edelliseen päivään. Yllättävän lämmin oli, vaikka ollaanki jo joulukuussa. Heittäessä tuli oikeesti kuuma. Mä sain pari kreisii hauen pötikkää!
Illalla Juuso lähti rummuttelee treenikselle ja mä menin salilla. Tuulessa riehuminen oli vieny mehuja kuitenki sen verran että vähän piti salilla himmata kun ei vaan jaksanu enää. Sunnuntaina "nukuttiin pitkään" tai ainakin se oli suunnitelmana. Molemmilla aukes silmät kuitenkin 8.30. Me herätään aina sillon, vaikka ei olis ees herätyskelloo soimassa. Se on tavallaan vähän pelottavaakin. Alkaa miettii et herääkö sitä oikeesti ees uuteen aamuun. :D
Päivällä ei tehty oikeestaan mitään järkevää. Se tuntu ihan hassulta kaikkien tohinoiden jälkeen. Puuhailtiin omia juttuja, katottiin vähän telkkaria ja syötiin. Iltapäivästä lähettiin moikkaa mun mamia Louhelaan. Siellä vierähtikin koko. Ekaks katottiin Pinjan, Miguelin ja Pyryn kans leffaa jonka jälkeen pyörähtikin linnanjuhlat käyntiin. Meil oli mamin kanssa kunnon pukuraati käynnissä. Myöhään illalla katottiin Juuson kanssa viel himassa linnan jatkoja. Ihan kiva päivä vaikka ei tehtykkään mitään ihmeitä. Niinku myös koko viikonloppu.
4.12.2015
Ujoa joulumeininkiä
Joulukuu... Wooot? Taas. Tää vuosi on menny iiiihan törkeetä vauhtia. Tuntuu että just äsken vasta oli edellinen joulu. Viime postauksessa höpisin jaksamisesta. Musta tuntu että ennen se tuntu paljon isommalta jutulta kun tuli joulukuu. Kun meni syksyn ja alkutalven ihan pohjamudissa, tuntu joulukuuhun pääseminen jotenkin voitolta. Nyt se vaan tulee ja yllättää. Mä en voi tajuu miten vuosi voikaan mennä niin nopeesti. Kohta on taas kevät. :D
Joulukuun kunniaks päätin vähä laittaa kämppään asianmukaisia koristeita. Musta on ihanaa kun jotkut sisustaa kämpän ihan uuteen uskoon joulunajaksi. Jotkut vielä osaa tehdä sen niin hyvin, että ei näytä ihtään kornilta. Ite en tänne omaan luukkuun sellasta kaipaa kuitenkaan. Pientä kivaa on silti kiva laittaa. Joulukalenterikin piti hankkii. Tälläkertaa ostettiin yhteinen muumikalenteri. Ne kaikista halvimmat suklaakalenterit on musta kaikkein siistimpiä, mut kaikki niistä saattaa sisältää gluteenia. Muumikalenteri oli turvallinen.
Koristeita laittaessa tajusin, et hei meillähän on vielä edellisenä jouluna laitetut jouluvalot paikallaan... Jos sit ens kesäks sais ne pois. :D Kuusikin pitää hankkii, mut vasta sit vähän myöhemmin. Meijän perheessä se on virallisesti laitettu vasta jouluaattona, mut tänä vuonna aattelin vähän rikkoo rajoja ja laittaa sen valmiiks jo vähän aikaisemmin. Vaikka aatonaattona. Aika villii... Mä oon aina tykänny joulunajan perinteistä mitä meidän perheellä on ollu. Jouluu on vietetty aina yhessä. Viime vuosina mulla on tullu fiilis, että joskus oli kuitenki kiva kokeilla jotain uutta. Lähtee jonnekkin pois täältä. Vaikka lappiin tai ulkomaille. Perinteet on ihania, mut välillä tuntuu et jotkut pitää niistä liian kovaa kiinni, eikä se oo mun mielestä kovin tunnelmallista. Vaikka välillä olis kiva tehdä muuta, menee tää joulu silti näillänäkymin taas ihan perusmeiningeissä mun porukoiden luona.
Nyt alkais olla joululahjojen hankintakausi kuumimmillaan. Eilen tuli veronpalautukset. Ite en niistä päässy kyllä kauaa nauttimaan, kun koko summa meni heti uuteen kameran linssiin. Rahatilanne on siis vähän kehno, joten täytyy olla luova. Musta on kiva antaa lahjoja muille, mutta ite en oota niitä keneltäkään. Aina hirveen vaikee keksiä jotain jos joku kysyy lahjatoiveista. Ei mulla vaan oo. Kokemukset ja fiilikset tuntuu tärkeemmiltä kun tavarat. Toki jos joskus saan joltain lahjan, arvostan sitä ihan kybällä, vaikka tää teksti voi ehkä kuulostaa muulta.
Kivaa joulunodotusta kaikille! Jouluradio soimaan.
Joulukuun kunniaks päätin vähä laittaa kämppään asianmukaisia koristeita. Musta on ihanaa kun jotkut sisustaa kämpän ihan uuteen uskoon joulunajaksi. Jotkut vielä osaa tehdä sen niin hyvin, että ei näytä ihtään kornilta. Ite en tänne omaan luukkuun sellasta kaipaa kuitenkaan. Pientä kivaa on silti kiva laittaa. Joulukalenterikin piti hankkii. Tälläkertaa ostettiin yhteinen muumikalenteri. Ne kaikista halvimmat suklaakalenterit on musta kaikkein siistimpiä, mut kaikki niistä saattaa sisältää gluteenia. Muumikalenteri oli turvallinen.
Koristeita laittaessa tajusin, et hei meillähän on vielä edellisenä jouluna laitetut jouluvalot paikallaan... Jos sit ens kesäks sais ne pois. :D Kuusikin pitää hankkii, mut vasta sit vähän myöhemmin. Meijän perheessä se on virallisesti laitettu vasta jouluaattona, mut tänä vuonna aattelin vähän rikkoo rajoja ja laittaa sen valmiiks jo vähän aikaisemmin. Vaikka aatonaattona. Aika villii... Mä oon aina tykänny joulunajan perinteistä mitä meidän perheellä on ollu. Jouluu on vietetty aina yhessä. Viime vuosina mulla on tullu fiilis, että joskus oli kuitenki kiva kokeilla jotain uutta. Lähtee jonnekkin pois täältä. Vaikka lappiin tai ulkomaille. Perinteet on ihania, mut välillä tuntuu et jotkut pitää niistä liian kovaa kiinni, eikä se oo mun mielestä kovin tunnelmallista. Vaikka välillä olis kiva tehdä muuta, menee tää joulu silti näillänäkymin taas ihan perusmeiningeissä mun porukoiden luona.
Nyt alkais olla joululahjojen hankintakausi kuumimmillaan. Eilen tuli veronpalautukset. Ite en niistä päässy kyllä kauaa nauttimaan, kun koko summa meni heti uuteen kameran linssiin. Rahatilanne on siis vähän kehno, joten täytyy olla luova. Musta on kiva antaa lahjoja muille, mutta ite en oota niitä keneltäkään. Aina hirveen vaikee keksiä jotain jos joku kysyy lahjatoiveista. Ei mulla vaan oo. Kokemukset ja fiilikset tuntuu tärkeemmiltä kun tavarat. Toki jos joskus saan joltain lahjan, arvostan sitä ihan kybällä, vaikka tää teksti voi ehkä kuulostaa muulta.
Kivaa joulunodotusta kaikille! Jouluradio soimaan.
1.12.2015
Tuulinen maanantai
Kovin kauaa ei maltettu olla Affenanmaan reissun jälkeen kalastamatta, kun jo maanantaina oltiin yrittämässä taas. Viikonloppuna paiskittiin töitä, mut maanantaina oli vapaata eli hyvin aikaa kalastukselle. No, ei menny niinku oltiin suunniteltu. Kun päästiin rantaan oli pakko skippaa suunnitelmat. Tuuli oli jotain niin kreisii, että veteen ei oikein ollu asiaa. Mä kiipesin varovasti rantakalliolle, mut siinä ei oikeesti pystyny olee, kun tuuli meinas heittää mereen. Oli pakko nöyrtyy luonnon eessä ja pakkaa kamat takas autoon. Ei kandee alkaa taistelee vastaan. Olipahan ainaki siistii käydä kattoo pauhaavaa merta.
Vaikka ei hiveen pitkään keretty olla ulkona, kerkes siinä puhurissa tulla jo nälkä. Kotimatkalla käytiin hakemassa kaupasta tarpeet iltaa varten. Tehtiin pitkästä aikaa sushia. Ihan kivaa oli rauhottuu himassa yhessä hyvän ruuan ja viinin parissa. Ollaan kuitenkin tosi usein jossain menossa. Töissä, kalassa tai muissa menoissa. Tykkään ihan hirveesti että on paljon tekemistä ja menoja, mut ihan kivaa on joskus pysähtyykki hetkeks.
Vapaapäivä oli nopsaan ohi. Mentiin jo aikasin nukkumaan. Ei me usein ees valvota kovin pitkään näin pimeenä aikana. Tosin musta tuntuu, että en oo pitkään aikaan saanu nukuttuu kunnolla. Varmaan johonkin kuukauteen? Vaikka illalla väsyttäis ja nukkumaan menis jo joskus kympin jälkeen, tulee uni vasta joskus parin tunnin päästä. Se on vähän turhauttavaa. Oon kyllä siihen nähden yllättävän pirtee kuitenkin. Ei mua oikeestaan ees väsytä. En tiiä mikä on muuttunu, mut jotenki musta tuntuu et syksyt tuntuu kokoajan vaan helpommilta ja helpommilta. Jossain vaiheessa valon puuttuminen rassas kroppaa ja mieltä aika paljonkin, mut ei enää.
Se on aika helpottavaa kun syksy ja talvi ei enää tunnu niin masentavilta. Ei ne oikeestaan eroo muista vuodenajoista. Siis jaksamisen kannalta. Ne on ihan muut asiat mitkä vaikuttaa mieleen jos on vaikuttaakseen. Kyllä välillä mieltä painaa jotkut jutut, mut pääsääntösesti fiilis on hyvä ja rauhallinen. Se on ihan parasta.
Vaikka ei hiveen pitkään keretty olla ulkona, kerkes siinä puhurissa tulla jo nälkä. Kotimatkalla käytiin hakemassa kaupasta tarpeet iltaa varten. Tehtiin pitkästä aikaa sushia. Ihan kivaa oli rauhottuu himassa yhessä hyvän ruuan ja viinin parissa. Ollaan kuitenkin tosi usein jossain menossa. Töissä, kalassa tai muissa menoissa. Tykkään ihan hirveesti että on paljon tekemistä ja menoja, mut ihan kivaa on joskus pysähtyykki hetkeks.
Vapaapäivä oli nopsaan ohi. Mentiin jo aikasin nukkumaan. Ei me usein ees valvota kovin pitkään näin pimeenä aikana. Tosin musta tuntuu, että en oo pitkään aikaan saanu nukuttuu kunnolla. Varmaan johonkin kuukauteen? Vaikka illalla väsyttäis ja nukkumaan menis jo joskus kympin jälkeen, tulee uni vasta joskus parin tunnin päästä. Se on vähän turhauttavaa. Oon kyllä siihen nähden yllättävän pirtee kuitenkin. Ei mua oikeestaan ees väsytä. En tiiä mikä on muuttunu, mut jotenki musta tuntuu et syksyt tuntuu kokoajan vaan helpommilta ja helpommilta. Jossain vaiheessa valon puuttuminen rassas kroppaa ja mieltä aika paljonkin, mut ei enää.
Se on aika helpottavaa kun syksy ja talvi ei enää tunnu niin masentavilta. Ei ne oikeestaan eroo muista vuodenajoista. Siis jaksamisen kannalta. Ne on ihan muut asiat mitkä vaikuttaa mieleen jos on vaikuttaakseen. Kyllä välillä mieltä painaa jotkut jutut, mut pääsääntösesti fiilis on hyvä ja rauhallinen. Se on ihan parasta.
29.11.2015
Talvinen Ahvenanmaa
Taas on yhdestä reissusta palauduttu. Matkaan lähdettiin viime perjantaina. Meidän matkaseuralaisten piti tuoda koirat hoitoon Espooseen, joten saatiin sitten jo sieltä kyyti Turkuun. Viking Grace lähti Turun satamasta ysin tienoilla ja oli Ahvenanmaalla yhden aikaan. Oltiin kaikki aika poikki, mut vielä piti jaksaa ajaa Långnesista toiselle puolelle saarta. Meillä oli sieltä kiva mökki vuokralla. Seuraavana aamuna herättiin tuuliseen keliin. Kalastusrupeama sai alkaa. Toisen blogin puolella (suora linkki) enemmän tekstiä reissusta ja itse kalastuksesta. Tää postaus olkoon kuvapainotteinen. Oli hullun siistejä maisemia.
Oltiin perillä neljä ja puoli päivää. Sen aikana kelit kerkeks vaihdella tosi paljon. Välillä tuuli 20 m/s, oli pilvistä, sit aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, oli pakkasta, taas lämpimämpää. Ensilumikin yllätti yhtenä aamuna. Se fiilis on ihan mahtava kun pystyy hengaamaan erilaisilla keleissä ja tuntee olonsa mukavaksi, vaikka tuuli paiskaa naamaan ja aallot hakkaa reiteen. Kelit oli karut, mut kylmä ei ollu oikeesti missään vaiheessa. Siitä huolta piti viidet housut kahluuhousujen alla, minitoppis takin alla ja neopreenihanskat kädessä. :D Kaupunkioloissa oon huono pukemaan kunnolla, mut kun lähetään ulkoilemaan, on aika tärkeetä et varusteet on kuosissa. Takas himaan lähettiin keskiviikkona Maarianhaminasta iltapäivällä. Taas ekaks Turkuun ja sieltä kyydillä Espooseen, jossa odotteli oma auto. Mäkkärin kautta kotio...
Reissu oli kaikinpuolin kiva. Seura hyvää ja kalastuskin just sellasta kun pitää. Mieli lepäs kauniissa maisemissa ja fiilis oli korkeella kun selatettiin hurjat kelit. Mä vaan niin rakastan tätä harrastusta.
Oltiin perillä neljä ja puoli päivää. Sen aikana kelit kerkeks vaihdella tosi paljon. Välillä tuuli 20 m/s, oli pilvistä, sit aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, oli pakkasta, taas lämpimämpää. Ensilumikin yllätti yhtenä aamuna. Se fiilis on ihan mahtava kun pystyy hengaamaan erilaisilla keleissä ja tuntee olonsa mukavaksi, vaikka tuuli paiskaa naamaan ja aallot hakkaa reiteen. Kelit oli karut, mut kylmä ei ollu oikeesti missään vaiheessa. Siitä huolta piti viidet housut kahluuhousujen alla, minitoppis takin alla ja neopreenihanskat kädessä. :D Kaupunkioloissa oon huono pukemaan kunnolla, mut kun lähetään ulkoilemaan, on aika tärkeetä et varusteet on kuosissa. Takas himaan lähettiin keskiviikkona Maarianhaminasta iltapäivällä. Taas ekaks Turkuun ja sieltä kyydillä Espooseen, jossa odotteli oma auto. Mäkkärin kautta kotio...
Reissu oli kaikinpuolin kiva. Seura hyvää ja kalastuskin just sellasta kun pitää. Mieli lepäs kauniissa maisemissa ja fiilis oli korkeella kun selatettiin hurjat kelit. Mä vaan niin rakastan tätä harrastusta.
20.11.2015
Taas menoks!
Täähän alkaa kohta muuttuu matkablogiksi. Taas ollaan aamupäivä siivottu kämppää ja samalla pakattu. Tällä kertaa kuitenkin pakkaaminen sujuu aika rutiinilla kun kyseessä on kalareissu. Lähetään muutamaks päiväks Ahvenanmaalle. Kiva päästä vähän pidemmälle reissuun. On myös kiva käydä Ahvenanmaalla pitkästä aikaa. Kerran oon käyny ja se oli joskus ysärin puolessa välissä suunnilleen. Sen muistan että siellä oli siistin näköstä kivistä rantaa ja nättii merimaisemaa. Matkaseurana Hanna ja Viljami Turusta. Samalla possella oltiin keväällä Gotlannista. Toivottavasti talvi ei ihan vielä yllätä... Tampereella sataa kuulemma jo lunta.
Tää syksy on menny raha-asioiden kohdalla aika tiukasti. Reissaaminen on vaan niin kivaa, että siihen tykätään aina rahamme laittaa. Ens vuoden alussa työkuviot muuttuu jälleen pikkusen. Tehtiin sellanen päätös, että sitoudutaan molemmat Juuson kanssa Sodexolle tekemään enemmän vuoroja. Mennään siis hetkeks aikaa molemmat vakkareiksi kentälle. Heipparallaa vapaat viikonloput ja tervetuloa kuuden aamut! No en valita. Vaikka tykkäänki tästä vapaudesta mikä mulla on töiden suhteen ollu monta vuotta, on ihan helpottavaa että tää menee nyt näin. Tunteja tulee lisää ja ollaan taas hetki paremmissa rahoissa ja saadaan säästettyy tuleviin juttuihin. :)
Muksaa viikonloppua!
Tää syksy on menny raha-asioiden kohdalla aika tiukasti. Reissaaminen on vaan niin kivaa, että siihen tykätään aina rahamme laittaa. Ens vuoden alussa työkuviot muuttuu jälleen pikkusen. Tehtiin sellanen päätös, että sitoudutaan molemmat Juuson kanssa Sodexolle tekemään enemmän vuoroja. Mennään siis hetkeks aikaa molemmat vakkareiksi kentälle. Heipparallaa vapaat viikonloput ja tervetuloa kuuden aamut! No en valita. Vaikka tykkäänki tästä vapaudesta mikä mulla on töiden suhteen ollu monta vuotta, on ihan helpottavaa että tää menee nyt näin. Tunteja tulee lisää ja ollaan taas hetki paremmissa rahoissa ja saadaan säästettyy tuleviin juttuihin. :)
Muksaa viikonloppua!
18.11.2015
Pikkujoulut perheen kanssa
Jatketaan taas samalla aiheella kun viimeksi, matkustelulla. Viime viikonloppuna pidettiin perheen kanssa yhteiset pikkujoulut, lähettiin yhessä Tallinaan. Porukat oli järkänny koko reissun kasaan, meijän kaikkien tarvitsi vaan tulla paikalla. Mukana siis koko meidän perhe plus kaikkien puolisot, yhteensä 11 henkee. Matkaan lähettiin aikaisin lauantai aamuna. Julkisilla satamaan, jossa treffattiin Hyvinkään vahvistukset. Eckeröline vei meijät perille reilussa parissa tunnissa. Kello oli vasta niin vähän, että ei päästy hotelliin heti. Käytiin tappamassa aikaa panimoravintola Beer Housessa. Tuttu paikka mulle myös edellisiltä reissuilta.
Iltapäivästä saatiin kaikille huoneet hotelli St. Olavista vanhastakaupungista. Majoituttiin kahden hengen huoneissa, paitsi että Pinja ja Miguel sai seurakseen myös Pyryn. Se on onneks niille ihan normi posse. :D Majoittumisen jälkeen pistettiin porukkaa muutamaan osaan ja kaikki sai tehdä mitä lystää. Matkanjohtaja ja Nasse meni tupruttelee sikareita Sigarimajaan, Veera ja Robert jäi lepäilee hotellille ja loput lähti shoppaamaan. Me lähettiin Juuson kanssa vaan käppäilee kaupungille ilman mitään suunnitelmaa.
Vähän myöhemmin liityttiin Nassen ja faijan seuraan. Käytiin Hell Huntissa yksillä. Sielläkin oon käyny useita kertoja. Mukava paikka ja iso valikoima kaikkee hyvää. On myös oma valikoima.
Illalla käytiin pikasesti freesautumassa hotellilla ja tavattiin loppu porukka. Mentiin yhessä syömään ravintola Pôrguun. Moni tilas listalta ankkaa, mami otti risottoa ja mä lohta. Ihan törkeen hyvät safkat kaikilla! Mun annoksessa oli lohen lisäksi kookoksella maustettua mustaa riisiä, seesamilla maustettua lämmintä salaattia, sekä tyrnikastiketta. En oo hetkeen syöny mitään niin hyvää missään ulkona.
Syömisen jälkeen lähettiin shishabaariin vanhankaupungin reunalle. Ainakin Veeralle ja Pinjalle paikka oli tuttu ennestään ja kuulemma varsinkin tosi kiva kesäisin, kun paikalla on terassi. On harmillista, että Suomessa ei oo tälläsiä paikkoja. Olis niin mukasaa tuprutella kesäisellä terdellä.
Myöhemmin käytiin vielä osan porukan kanssa baarissa, osan mennessä jo takas hotellille. Aamulla käytiin yhdessä aamupalalla ja sitten taas jakauduttiin pariin porukkaan. Osa halus edelleen shoppailla. Mä, Juuson, Nasse ja faija lähettiin nuuhkii sunnuntaista Tallinnaa. Aikalailla samoja mestoja missä jo eilen hengattiin.
Iltapäivästä saatiin kaikille huoneet hotelli St. Olavista vanhastakaupungista. Majoituttiin kahden hengen huoneissa, paitsi että Pinja ja Miguel sai seurakseen myös Pyryn. Se on onneks niille ihan normi posse. :D Majoittumisen jälkeen pistettiin porukkaa muutamaan osaan ja kaikki sai tehdä mitä lystää. Matkanjohtaja ja Nasse meni tupruttelee sikareita Sigarimajaan, Veera ja Robert jäi lepäilee hotellille ja loput lähti shoppaamaan. Me lähettiin Juuson kanssa vaan käppäilee kaupungille ilman mitään suunnitelmaa.
Vähän myöhemmin liityttiin Nassen ja faijan seuraan. Käytiin Hell Huntissa yksillä. Sielläkin oon käyny useita kertoja. Mukava paikka ja iso valikoima kaikkee hyvää. On myös oma valikoima.
Illalla käytiin pikasesti freesautumassa hotellilla ja tavattiin loppu porukka. Mentiin yhessä syömään ravintola Pôrguun. Moni tilas listalta ankkaa, mami otti risottoa ja mä lohta. Ihan törkeen hyvät safkat kaikilla! Mun annoksessa oli lohen lisäksi kookoksella maustettua mustaa riisiä, seesamilla maustettua lämmintä salaattia, sekä tyrnikastiketta. En oo hetkeen syöny mitään niin hyvää missään ulkona.
Syömisen jälkeen lähettiin shishabaariin vanhankaupungin reunalle. Ainakin Veeralle ja Pinjalle paikka oli tuttu ennestään ja kuulemma varsinkin tosi kiva kesäisin, kun paikalla on terassi. On harmillista, että Suomessa ei oo tälläsiä paikkoja. Olis niin mukasaa tuprutella kesäisellä terdellä.
Myöhemmin käytiin vielä osan porukan kanssa baarissa, osan mennessä jo takas hotellille. Aamulla käytiin yhdessä aamupalalla ja sitten taas jakauduttiin pariin porukkaan. Osa halus edelleen shoppailla. Mä, Juuson, Nasse ja faija lähettiin nuuhkii sunnuntaista Tallinnaa. Aikalailla samoja mestoja missä jo eilen hengattiin.
Iltapäivällä kokoonnuttiin jälleen yhteen, käytiin tekemässä pakolliset Tallinnahankinnat ja mentiin laivaan. Me Juuson kanssa ei ostettu kun yksi pullo minttuviinaa ja muutama Virolainen olut ja Siideri, mitä Suomesta ei saa. Joskus Tallinnasta on tullu tuotua isompiakin määriä, mut ei enää jotenkin jaksa. Vaikka raha ei kasvakkaan puissa, ei meijän talous siihen kaadu että ostetaan juomat ihan täältä Suomesta. Ei tarvii ainakaan roudaa. :D
Reissu meni kivasti, vaikka illalla olikin aika väsyny fiilis kun päästiin himaan. Laiva oli perillä vasta ysin jälkeen. Kaikki saatiin onneks kyydit kotiin. Kiitokset mukavasta reissusta koko posselle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






























































