18.9.2014

Muutaman päivän roadtrip

Viime lauantaina lähdettiin aamusella tien päälle. Tuntui ihan hauskalta hypätä taas autoon ja lähtee ajamaan kohti jotain määrämpäätä. Aika nopeesti alkoi kuitenkin puuduttaa ja meikä veteli hirsiä kun Juuso ajoi. Tehtiin matkaa Pohjois-Karjalaan Juuson isovanhempien luokse. Matkalla pysähdyttiin Parikkalan tienoilla Veijö Rönkkösen patsaspuistossa. Käytiin siellä joskus aikaa sitten perheen kanssa.




Puisto oli paljon pienempi mitä muistin. Kaikki lapsena koetut jutut tuntuu paljon isommalta... :D Patsaat oli myös ehkä vähän huonommassa hapessa kun viimeksi. No eipä ihme, itsekukin näytti hieman erilaiselta noin 15 v sitten. Parikkalasta ei ollut enää onneks kauheen pitkä matka perille. Jaksoin olla hereilläkin... Tultiin alkuillasta Hasoon, Juuson isovanhempien mökille. Siellä meitä odotti valmiiksi katettu ruokapöytä.


Viivyttiin kaksi yötä. Mökki on pienessä saaressa, joten tekemistä ei kauheesti ole. Päivät oltiin kalassa, syömässä tai nukkumassa. Mä latailin akkujani huolella päikkäreillä. Säät oli aika kylmät verrattuna Etelään. Viileetä ja tuulista. Vasta toisena iltana tyyntyi. Silloin oli tosi upee auringonlasku.






Edellisestä P-Karjalan visiitistä oli vierähtänyt jo pari vuotta. Nytkin vierailu oli aika lyhyt, mutta jotain kuitenkin. Onneksi saatiin järkättyä tähän väliin. Parin päivän Hason pyrähdyksen jälkeen matka jatkui. Tai itseasiassa alettiin tulla jo kotiin päin, mutta ei kuitenkaan himaan vielä. Seuraavana vuorossa oli Kotka, jonne mentiin kalaan jo viime vuodesta tutulle Kymijoelle. Tultiin Kymille ma iltana ja oltiin pari yötä.



Messissä oli myös Juuson pari tuttua. Nää jäbät liittyi seuraan ti aamuna. Miikka, Juuson vanha kalafrendi jäi vielä seuraavaksi yöksi. Istuttiin kolmistaan iltaa parin juoman kanssa notskilla ja myöhemmin ahtauduttiin samaan autoon nukkumaan. :D Oli ihan kivaa vaihtelua hengata jonkun muunkin kanssa kalastuksen parissa kun kahdestaan. Kahdestaankin on jees, mut on ihan mukavaa saada välillä uuseampikin juttukaveri.

Tänään piti palata arkeen ja töihin. Oli pitkästä aikaa taas sellanen fiilis, että ei yhtään huvittais. Aikaisemmin jo sanoin, että taitaa taas syksy vähän kuitenkin verotaa, vaikka se ei suoranaisesti masennakkaan. Väsyttää vaan koko ajan niin että ei oikein jaksais tehä oikein mitään. Ehkä tää tästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti