1. Milloin viimeksi olit erityisen ylpeä kumppanistasi?
2. Mihin piirteisiin alun perin ihastuit kumppanissasi?
3. Mikä on parasta parisuhteessanne?
1. En muista millon olisin ollu jotenkin erityisen ylpee Juusosta, koska jatkuvasti oon jäbästä ylpee jossain asiassa. Yks juttu tulee nyt kyllä mieleen. Puhuin ihan hetki sitten yhden tyypin kanssa siitä kun puoliso valittaa ja on naama väärinpäin monesta asiasta. Siitä oon tosi iloinen että Juuso ei valita. Tai valittaa jos on oikeesti aihetta, mut ei lähes koskaan mistään turhasta. Juusbella ei vaan oo asioita jotka sitä kauheesti ärsyttäis. Juuson hermot ansaitsee myös kiitosta. Jätkän pää pysyy kylmänä tilanteessa kun tilanteessa, siinä missä mä revin hiuksia päästä ja stressaan itteni ihan sekasin. Mun stressin sietokyky on kasvanu vuosien varrella tosi paljon, mut ei se silti millään yllä samalla tasolle ton viilipytyn kanssa. Propsit.
2. Ihastuin siihen että Juuso oli niin hyvä jätkä ja yhdessä hengaaminen on niin helppoa. Ollaan tiedetty toisemme suunnilleen kuusi vuotta, paremmin tutustuttiin kesällä 2009 kun oltiin samalla riparilla hommissa. Siellä ei mitään rakkausihastumista tapahtunu, mutta just näihin asioihin kiinnitin huomioo. Sillon meistä tuli hyvät frendit. Sit kun myöhemmin ihastuin Juusoon sillein syvemmin niin edelleen nää samat asiat oli se juttu. Juuso on myös aina ollu tosi aito ja hyväsydäminen. Jos ulkonäköjutuista puhutaan, tykkään hullusti Juuson hymystä. Alkaa itteensäki väkisin hymyilyttään kun Juuso vetäisee ison hymynsä esille.
3. Parasta meidän suhteessa on rentous ja se että voidaan kumpikin olla täysin sitä mitä oikeesti ollaan. Lyhyesti ja ytimekkäästi. Olis niitä muitakin listattavia juttuja, mut tää on ehdottomasti tärkein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti