Mun viikonloppu alkoi töillä. Olin taas päivin kanssa ja kujalla, kun olin lomaillu reilun viikon ja työputki alkoi perjantaina. Koko vklp on duunia. Ihan kivaa oli mennä takas. Pienenkin lomailun jälkeen usein alku on tosi nihkee, mut nyt meni ihan ookoosti. Pientä alkukankeutta, mut fiilis kuitenki ihan jepa. Mun fiiliksiin on aika paljon nyt vaikuttanu se että työnkuva vaihtu pikkasen. Jaksan oikeesti paljon paremmin, kun pääsee tekee ees vähän erilaisia hommia. Oon ollu Sodexolla kuitenki jo 5,5 vuotta... Kiva et on nyt vaihtelua.
Perjantaina lähettiin Juuson kans samaan aikaan töistä ja mentiin suoraan mun porukoiden luokse. Myös Veera ja Robert oli siellä. Ja tietty myös pikkujäbä, joka meidän ollessa Norjassa, sai nimen. Jätkästä tuli Leo. Kauheesti se oli jo kasvanu viime näkemältä, liikku paljon enemmän, tuijotteli ympärilleen ja hymyili. (Ja huusi!) Kiva oli koko possee nähä, kun ei kovin usein tuu missään törmättyy kun pikkuperhe asuu Hyvinkäällä.
Jännä kyllä miten vauvat ei aiheuta mussa oikeestaan minkäänlaisia tuntemuksia. Onhan ne ihan söpöjä ja kivaa pitää sylissä ja paijailla, varsinkin nyt kun tällänen pikkunen on meijänki sukuun syntyny, mut mitään suurta tunnelatausta mun on vaikee saada aikaan. Oonks mä jotenki rikki, vai onks se ihan fine?
Loput viikonlopusta menikin sit vaan töissä. Mulla oli pari "välivuoroa", jotka oli 12-18. Ihan kiva vuoro kun ei tarvinnu herää aikaisin ja pääs kuitenkin vielä ihan ihmistenaikaan himaan. Aamusalit ei noina päivinä väliin, mut koska pääsin aikaisin, eikä päivät ollu rankkoja, kävin illalla salilla. Aika harvoin tulee nykyisin iltasin käytyä. Taas muistin miks joskus harrastin enemmänkin la-iltoja. Sali on silloin tosi rauhallinen. Kyllä mä silti tykkään enemmän aamusalista. Silloin oon kuitenki virkeimmilläni ja treeni kulkee parhaiten. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti