17.12.2013

Lentokoneita

Uusi viikko on alkanut. Se on alkanut uudella tavalla. En mennyt aamulla töihin Ruoholahteen. Nukuin pari tuntia pidempään ja lähin töihin vasta myöhemmin. Lentokentälle. Juusollakin oli samaan aikaan alkava vuoro. Oli hassuu mennä sinne pitkästä aikaa yhtämatkaa. Ja ihan muutenkin. Oli edelleen paljon samaa jengiä töissä kun aina ennenkin, mutta myös uusia. Vanhat naamat moikkasi iloisesti. Päivä meni suht nopeesti. Olin aika poikki kun tulin illalla himaan. Sen siitä saa kun istuu vuoden koneella ja sit alkaa pitkän tauon jälkeen juosta pää kolmantena jalkana pitkin lentokoneen käytäviä.


Tänään jatkuu samat hommat. Lentokenttävuoroja mulla on tällä viikolla yhteensä viisi. Sitten pidän koko joulunajan vapaana. Mä en siis ole lopettanu Calcuksella, vaikka nyt oonkin taas kentällä. Mun työnkuva Calcuksella muuttuu, samoiten työajat. Meen sinne sillon kun on kiirettä ja oon kentällä sillon kun Lina pärjäilee siellä yksikseen. Vähän mua masentaa tää tilanne, kun tykkäsin siellä olla mutta ei voi mitään.


Eilen illalla mulla iski pieni masis kun tulin työpäivän jälkeen kotiin. Ensinnäkin mua ahisti tietämättömyys, että millon pääsen taas Calcukselle. En ainakaan enää tän vuoden puolella. Toisena mieltä matalaks laittoi ihmisten leipiintyminen työhön ja työn huonosti tekeminen. Osa SXOn jengistä on tosi leipiintyneitä siihen hommaan, kyllä mä sen tavallaan ymmärrän, onhan se työ esimerkiks fyysisesti aika puuduttavaa mut mua ärsyttää kun sitä omaa huonoo fiilistä kylvetään muihinkin. Ei tee kovin hyvää työilmapiirille. Sit on nää tyypit jolle on ihan sama miten ne työt tehdään. Tästä aiheesta oon kirjottanu muutaman kerran aikasemminkin. En kestä. Jos on saanu töitä, pitäis olla kiitollinen siitä ja tehä ne työt toivotulla tavalla eikä millään hälläväliä meiningillä! Kyllä mä myönnän, että vaikka ite menin eilen iloisen jännittyneenä sinne takaisin, iski totuus aika nopeesti vasten kasvoja... Tätäkö tää on taas? Oon ehkä tottunut liian hyvään oman alan siisteissä hommissa, mut siltikin kun nyt oon Sodexolla, haluun tehä työni kunnolla! Jonkun ne hommat pitää kuitenkin tehä, eikä se oo kivaa että lusmut jättää ne vaan muille.

Katotaan miten nää hommat kahdessa mestassa taas alkaa sujumaan. Mä olin Cityllä ja Sodexolla samaan aikaan ja ainakin sillon tykkäsin siitä tilanteesta. Mut ajat muuttuu, ehkä oon lentsikkasiivoojan urani jo eläny ja on aika katsellä ihan muuta. Sen näkee kohta. Nyt mennään tällä mitä on. KUNNIALLA.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti