Viikonloppu paketissa

Täällä taas... Viikonloppu meni aivan hullun nopeesti. Tuntui ihan ennätyksellisen nopeelta! Johtunee varmaan siitä et oltiin Juusben kaa ennen sitä kaks viikkoa erossa. Mä lähdin perjantaina töistä joskus viiden jälkeen ja menin oottelemaan Juusoo. Kiertelin kauppoja vähän ja sit menin kompassille ottamaan mun sotilaspoliisia vastaan. Mentiin käymään Kertun luona ylästössä kun siellä oli kemut. Oltiin siellä jonkun aikaa ja tultiin kotiin, jossa odotti Juuson uusi synttärilahja puhelin. Meijän omppuperhe sai siis lisäystä.

Meinasin kirjottaa, et lauantaina nukuttiin pitkään. Noooot, herättiin vähän yli seiska mut sit löhöttiin kyllä aika pitkään. Oli hassuu kun Juuso oli taas parin viikon tauon jälkeen kotona. Parasta. Iltapäivällä päätettiin lähtee Lunaan yksille. Soitettiin mun faijalle ja otettiin se kans messiin. Sattumalta sinne tuli muitakin tuttuja. Tuomas, Miro, Joni, Mikko ja Kerttu. Hengattiin kaikki lopulta yhessä.

Juuson äippä tuli hakemaan meitä parin tunnin jälkeen. Mentiin taas saunomaan ja syömään. Tällä kertaa tarjolla oli etanoita. Nammm, ne on niin hyviä. Ei oo tullu hetkeen taas syötyä noita pikku palleroita.

Oli aikamoinen kiusaus saunan jälkeen jäädä vaan nukkumaan, mutta päätettiin että tarvotaan läpi tuiskun ja tuleen omaan kotiin. Oma sänky on aina oma sänky. Sunnuntaina herättiin taas aikasin. Joskus toivois, että sais vähän pidempään nukuttua mut on se ihan kiva että sit on päivällä enemmän aikaa olla yhessä kun ei tätä yhteistä aikaa mitenkään ihan kauheesti ennen syksyä ole.

Lähettiin alkuiltapäivästä käymään Myyrmannissa. Piti hoitaa vähän asioita ja käytiin samalla syömässä. Päädyttiin Mannin kiinalaiseen raflaan, jossa on ihan hyvä seisovapöytä. Sieltä saa myös sushia.

Valuttiin ruuan jälkeen pikkuhiljaa takasin kotiin, jossa vietettiin viimeset yhteiset tunnit. Taas oli vähän vaikee sunnuntai... En nää näköjään tästä helpotu. Viikot menee nykyään ihan hyvin, mut sunnuntaisin on vaan niin vaikeeta päästä irti, vaikka tietääkin et toinen tulee taas kohta takasin. Mua alkaa itkettää kun kelaan ens syksyä. Mä odotan sitä niin paljon, et Juuso tulee taas pysyvästi kotiin ja voidaan elää normaalia arkea yhdessä. Mä en oo varmaan koskaa odottanu SYKSYÄ näin paljon.....

Juuso läks taas vähän jälkeen seiskan. Muutama kyynel tuli tirautettua pysäkillä, mutta fiilis parani taas vähän kun menin salille. Treeni karkottaa huolet. Sali on sunnuntai iltojen pelastus. Nyt oli taas aika tyhjää. Onneks. Mulla menee niin hermo sillon jos joutuu jonottamaan johonkin laitteisiin.

Taas on aika palata sorvin ääreen. Ulkona on hullusti pakkasta ja kohta sinne pitäis lähteä tarpomaan. Tälläsinä hyisinä aamuina oon ihan tyytyväinen, että mulla on siisti sisätyö eikä tarvii lähtee ulos koko päiväks jäätymään. Välillä mullla on kyl ikävä Sodexolaisia ja LENTOKONEITA. :D

Tänään selviää tuleeko Juuso ens viikonlopuksi kotiin. Mä yritän huomenna mennä Santahaminaan tai treffaa Juusoo jossain muualla. Jäbällä on synttärit! Jos ei natsaa niin sit toivotaan parasta viikonlopulle. Sillon olis hullusti kaikkee tekemistä. Yhet synttärit, GoExpo ja Juuson broidin rippijuhlat. Sormet ristiin vaan!

PS. Tj 198. Alle 200 aamua!