Perus, perus, peruuuus...

Tänään oli taas normipäivä. Samanlainen ku kaikki muutkin, jolloin mulla alkaa työt iltapäivällä. Herään aamulla jossain vaiheess, syön aamupalaa, juon aamukahvit koneella ja oon koneella siihen asti, et pitää lähtee töihin. Joskus käyn ennen töitä salilla ja joskus siivoan. Tänään ei tullu tehtyy kumpaakaan niistä, vaikka tiskit odotti tiskaajaansa. Salillakin tykkään käydä mieluumin iltaisin, koska muuten on jo valmiiks ihan poikki ennen vuoroo, ku pitäis jaksaa juosta ruuhkassa. 

Mua on alkanu vähän kyrsii ainaiset iltapäivän vuorot, varsinki jos ne kestää iltaan asti. On musta edelleen kiva siivota lentsikoita ja mennä töihin, mut jos sais valita ni tekisin mieluumin suurimman osan vuoroista aamusin, vaikka ne onkin ehkä vähän raskaampia, koska ne on pidempiä. Mut koska oon  extratyöntekijänä, niin on vaan tyydyttävä siihen mitä on tarjolla. Saan kuitenki vuoroja tosi paljon ja just niille päiville ku haluun. 

Onneks helmikuun lopulla ja lähes koko maaliskuun ajaks tulee muutosta. Meen taas Citylle töihin. Kivaaaa! Pääsee taas tekemään oman alan juttuja ja ylläpitämään niitä taitoja. Tykkään olla Cityllä ja myös lentokentällä, enkä siks oo hakenu muuta työtä vaikka monet sanoo, että ehkä kannattais. Tää molemmissa hommissa oleminen tuntuu ainakin tällä hetkellä just hyvältä. Jos olisin kentällä vakkarina, saisin kyllä paremmin tunteja, mut haluun olla siellä extrana just sen takia, et pystyy irrottautuu, jos Cityllä kaivataan apua. 

Huomenna olis töitä taas perus iltapäiväm ruuhkavuoro, niinku kaikki vuorot seuraavana neljänä viikkona. Töiden jälkeen salille. Oon nyt tässä parin viikon sisällä päässy käymään kiva säännöllisesti. Mun sali-into meinas hiipuu jossain vaiheessa ku olis vaa kiva olla himassa ton yhen tyypin kaa. Nyt draivi on taas palannu, vaikka on siis edelleenki kivaa olla vaan himassa ton Juusben kaa.