Olin ihan umpijäässä kun käveltiin portilta sodeen. Ostettiin sotkusta teetä ja munkkia. Oli aika paljon porukkaa ja myös muutämiä muita muikkeleita, jotka oli tullu moikkaamaan meikkosiaan.
Mulla oli tänään taas vähän astetta huonompi päivä fiiliksien kannalta. Tuntuu että elämä ei olis elämisen arvosta kun Juuso ei oo maisemissa. Kyl mä nyt pärjään, mut en vaan haluis elää ilman Juusoo. Eihän se kaukana oo ja tulee aina lähes viikoittain himaan, mut silti. Toisaalta toi on ihan hyvä fiilis, ainakin tajuu olevansa oikeilla jäljillä tässä meijän suhteessa. Juuso on ihan paras.
Onneks se pahin ahdistus on menny ohi. Hyi en enää haluu ajatella kuinka huono olo oli tähän samaan aikaan viikko sitten... Se oli jotain ihan karmeeta. Nyt pitäis jotenki yrittää muuttaa vielä ajatusmalli niin että elää enemmän hetkessä ja oottaa vaan aia seuraavia lomia, eikä sitä koko keissiä. Ehkä sit helpottuis viel lisää.
Saatiin hengata yhessä muutama tunti. Lähdin kotiin päin puol ysin aikaan. Helpotti jälleen fiilistä tosi paljon että pääs näkemään. On se kyl aikamoinen etu, että Santahamina on niin lähellä. Monet jäbät menee täältä päin myös esimerkiks Vekaralle ja sinne ei niin vaan pääse iltavapailla moikkaamaan. On tää aika luksusta kun pääsee alle tunnissa julkisilla. On myös ihanaa et Juuso oikeesti haluu että käyn siellä. Seuraavaan kerran oon menossa jo keskiviikkona jos iltavapaille ei käy mitään yllättävää. Sit onkin melkein jo perjantai. Näihin välipäiviin mahtuu myös kodista ja ittestä huolehtimista. Vähän siivoilua ja yritän tehdä myös pari kunnon treeniä.
Nyt nukkumaa! Sekin on alkanu sujuu jo vähän paremmin, vaikka ei oo kivaa nukkuu yksin isossa sängyssä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti